Uurteisvalaat
12 lajit
Uurteisvalaat (Balaenopteridae) on yksi neljästä hetulavalasheimosta. Heimoon kuuluu nykykäsityksen mukaan 9 lajia kahdessa suvussa.
Uurteisvalaiden nimi tulee niiden uurteisesta kurkkunahasta, joka ulottuu alaleuasta vatsan keskivaiheille. Kurkkunahan oietessa myös kurkunseutu paisuu. Myös suuontelo laajenee, joten siihen mahtuu tällöin valtavasti ravintoa. Hetulat ovat lyhyemmät, jäykemmät ja leveämmät kuin silovalailla. Kaikista muista hetulavalaista poiketen uurteisvalailla on pienehkö selkäevä. Kiilanmuotoinen pää on ylhäältä katsottuna leveä, sivuilta litteä ja pienempi kuin silovalailla. Keskellä päätä kuonosta sierainaukkoon päättyvä harju. Suu ei kaareudu yhtä voimakkaasti ylöspäin kuin silovalailla. Rasvakerros on melko ohut ja virtaviivaisen ruumiinmuotonsa ansiosta uurteisvalaat ovat melko nopeita uimareita.
Uurteisvalaita tavataan kaikissa valtamerissä. Suurin osa lajeista vaeltaa kesäksi napa-alueiden tuntumaan. Vain bryden- ja edeninvalaat pysyttelevät ympäri vuoden lämpimissä ja lauhkeissa vesissä. Napa-alueilla ne yleensä ruokailevat, mutta vaeltavat lämpimämmille vesille parittelemaan. Kantavat naaraat vaeltavat muiden mukana ruokailualueille ja palaavat seuraavana vuonna synnyttämään. Poikasia imetetään yleensä 6–7 kuukautta, jolloin ne ovat jo palanneet ruokailualueille.
Uurteisvalaiden mieluisinta ravintoa ovat krillit, mutta ne syövät paljon myös hankajalkaisia ja kaloja, kuten makrillia, silliä ja turskaa. Lämpimillä seuduilla ravintoa on vähemmän kuin navoilla, ja valaat saattavat joutua paastoamaan tropiikissa vietetyn ajan. Ne liikkuvat yleensä pienissä ryhmissä.
Uurteisvalaat (Balaenopteridae) on yksi neljästä hetulavalasheimosta. Heimoon kuuluu nykykäsityksen mukaan 9 lajia kahdessa suvussa.
Uurteisvalaiden nimi tulee niiden uurteisesta kurkkunahasta, joka ulottuu alaleuasta vatsan keskivaiheille. Kurkkunahan oietessa myös kurkunseutu paisuu. Myös suuontelo laajenee, joten siihen mahtuu tällöin valtavasti ravintoa. Hetulat ovat lyhyemmät, jäykemmät ja leveämmät kuin silovalailla. Kaikista muista hetulavalaista poiketen uurteisvalailla on pienehkö selkäevä. Kiilanmuotoinen pää on ylhäältä katsottuna leveä, sivuilta litteä ja pienempi kuin silovalailla. Keskellä päätä kuonosta sierainaukkoon päättyvä harju. Suu ei kaareudu yhtä voimakkaasti ylöspäin kuin silovalailla. Rasvakerros on melko ohut ja virtaviivaisen ruumiinmuotonsa ansiosta uurteisvalaat ovat melko nopeita uimareita.
Uurteisvalaita tavataan kaikissa valtamerissä. Suurin osa lajeista vaeltaa kesäksi napa-alueiden tuntumaan. Vain bryden- ja edeninvalaat pysyttelevät ympäri vuoden lämpimissä ja lauhkeissa vesissä. Napa-alueilla ne yleensä ruokailevat, mutta vaeltavat lämpimämmille vesille parittelemaan. Kantavat naaraat vaeltavat muiden mukana ruokailualueille ja palaavat seuraavana vuonna synnyttämään. Poikasia imetetään yleensä 6–7 kuukautta, jolloin ne ovat jo palanneet ruokailualueille.
Uurteisvalaiden mieluisinta ravintoa ovat krillit, mutta ne syövät paljon myös hankajalkaisia ja kaloja, kuten makrillia, silliä ja turskaa. Lämpimillä seuduilla ravintoa on vähemmän kuin navoilla, ja valaat saattavat joutua paastoamaan tropiikissa vietetyn ajan. Ne liikkuvat yleensä pienissä ryhmissä.
