Tasmanianhuilukorppi (Strepera fuliginosa) on Tasmaniassa ja kahdella muulla Bassinsalmen lähisaarella Flinders Islandilla ja King Islandilla elävä leijujen heimoon kuuluva varpuslintu.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
Kaikkiruokaiset eläimetKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Ma
MaanpäällinenOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ar
ArboreaalinenVa
Vanhat eläimetSa
Saarella endeemisetSe
SeurakuntaYk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Yl
Yleensä yksinäiset eläimetKo
Korkeussuuntainen muuttajaB
alkaaKooltaan tasmanianhuilukorppi on noin 47–49 cm. Väritykseltään laji on täysin musta lukuun ottamatta pyrstön ja siipien sulkien valkoisia kärkiä. Lajin silmät ovat kirkkaankeltaiset. Tasmanianhuilukorpin nokka on musta ja suurikokoinen. Nuoret tasmanianhuilukorpit muistuttavat aikuisia mutta ovat väriltään hieman vaaleampia.
Tasmanianhuilukorpin kolmesta alalajista nimialalaji S. f. fuliginosa elää Tasmaniassa, S. f. colei elää King Islandilla ja S. f. parvior -alalajia tavataan Flinders Islandilta. Tasmanianhuilukorpit elävät monenlaisissa metsissä niin vuoristoissa, alangoilla kuin rannikoillakin. Laji sopeutuu myös kaupunkielämään. S. f. colei elää mieluiten kosteammissa ympäristöissä kuin muut alalajit. Tasmanianhuilukorpit vaeltavat vuoristoseuduilta alankomaille talven ajaksi.
Tasmanianhuilukorpin alalajeista kaksi S. f. fuliginosa ja S. f. parvior luokitellaan uhanalaisuudeltaan elinvoimaisiksi. Sen sijaan S. f. colei on vaarantunut elinsaarellaan tapahtuneen soveltuvan elinympäristön vähenemisen vuoksi.
Tasmanianhuilukorpit ovat kaikkiruokaisia ja syövät nuoria lintuja, raatoja, hyönteisiä ja marjoja. Pesänsä laji tekee oksista ja ruohoista puuhun oksanhaarukkaan. Naaras munii yleensä kahdesta neljään munaa. Poikasten ruokkimisesta huolehtii myös koiras.
