Naamiokäpinkäinen (Coracina novaehollandiae) on lähes närhen kokoinen varpuslintu. Lajin nimesi Johann Friedrich Gmelin 1789.
Kaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Mi
MigraatioB
alkaaLinnun pituus on 32–34 cm ja se painaa keskimäärin 112 g. Yleisväritykseltään se on harmaa, vatsa on vaalea, pyrstö ja siipisulat sekä naama ja kurkku ovat mustat. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Nuori lintu muistuttaa aikuista mutta mustaa on vain naamarissa silmien tienoilla.
Sen lento on aaltomaista. Se liikkuu yleensä verkkaisesti ja tähystelee lepinkäismäisesti oksalla. Nokan kärjessä on väkänen kuten lepinkäisillä. Saalistaessaan se on vikkelä. Äänet kuulostavat metallisilta.
Laji pesii Australiassa, Uudessa-Guineassa ja Salomonsaarilla. Laji on yleinen eikä se ole uhanalainen. Osa eteläisistä populaatioista muuttaa talveksi Australian pohjoisempiin osiin ja Uuteen-Guineaan. Pesimäajan ulkopuolella naamiokäpinkäiset liikkuvat parvissa, joissa voi olla 100 yksilöä.
Tavataan kaikenlaisissa metsissä, lukuun ottamatta sademetsiä, ja myös asutuksen piirissä esikaupungeissa ja puistoissa.
Syö hyönteisiä ja muita selkärangattomia, vähässä määrin myös hedelmiä ja siemeniä.
Pesii vuosittain elo-helmikuussa. Pesä on puun oksistossa ja se on linnun kokoon nähden pieni. Molemmat puolisot rakentavat pesää ja hautovat munia. Poikaset jättävät pesän 3-viikkoisina.
