Sinitöyhtönärhi (Cyanocitta cristata) on pohjoisamerikkalainen töyhtönärhien sukuun kuuluva varpuslintu.
Pä
PäiväeläimetKa
Kaikkiruokaiset eläimetAr
ArboreaalinenVa
Vanhat eläimetZo
ZoochoryMa
MaanpäällinenRe
ReviiriOv
OvipaarinenYk
Yksiavioiset eläimetSo
Sosiaaliset eläimetPa
ParveiluOs
Osittainen siirtolainenB
alkaaKe
KeskustelijatKa
Kanadan maakunnan linnutSi
Siniset eläimetLinnun pituus on 22–30 cm ja paino 70–100 grammaa. Höyhenpuku on kaksivärinen: linnun alapuoli ja naama ovat valkoiset tai vaaleanharmaat ja selkäpuoli, päälaki, siivet ja pyrstö siniset. Sukupuolet ovat samanvärisiä, mutta koiras on kooltaan hieman suurempi.
Vanhin rengastettu sinitöyhtönärhi eli 17,5-vuotiaaksi. Vankeudessa pidetty naaras eli 26 vuotta ja kolme kuukautta vanhaksi.
Sinitöyhtönärhi elää Pohjois-Amerikassa Yhdysvaltojen itä- ja keskiosissa aina Floridassa ja Texasin itäosissa asti sekä Kanadan etelä- ja itäosissa. Lajin esiintymisalueen laajuus on 6,7 miljoonaa neliökilometriä ja maailmanpopulaation koko on noin 22 miljoonaa yksilöä.
Sinitöyhtönärhet asuvat valoisissa sekametsissä, puistoissa ja istutusmetsiköissä, myös ihmisasutuksen liepeillä.
Sinitöyhtönärhi on kaikkiruokainen lintu, jolle kelpaavat siemenet, hedelmät, marjat, hyönteiset ja muut selkärangattomat, sammakot, linnunpoikaset ja munat sekä jätteet. Se kaivaa syksyisin maahan ruokavarastoja talven varalle.
Sinitöyhtönärhet muodostavat yleensä elinikäisen parisuhteen. Ne lisääntyvät pohjoisilla alueilla kerran kesässä, etelässä kahdesti, ja rakentavat risuista löyhän pesärakennelman puuhun tai pensaaseen. Naaras munii 3–6 munaa, keskimäärin 4,5. Pääosin naaras hautoo noin 17 päivää, ja koiras käy ruokkimassa sitä haudonnan aikana. Poikasia hoitavat molemmat vanhemmat. Poikaset jättävät pesän 17–21 päivän ikäisinä ja itsenäistyvät pari kuukautta myöhemmin. Sinitöyhtönärhi saavuttaa sukukypsyyden yksivuotiaana.
