Taimen (Salmo trutta) on ulkonäöltään hyvin paljon lohta muistuttava eurooppalainen lohikalalaji.
Hä
HämäräPä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ka
KalansyöjätLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ko
KosmopoliittiKosmopoliitti on eliölaji, joka on levinnyt hyvin laajalle alueelle tai jopa lähes koko maapallolle.Ohdakeperhonen on yksi esimerkki kosmopoliiti...
Ov
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Po
PolygynadriaB
alkaaYleisesti taimen ja lohi erotetaan toisistaan sillä, että taimenella on pilkkuja koko kyljellä ja lohen pilkutus sijoittuu kylkiviivan yläpuolelle. Toinen yleinen ero on, että taimenen pyrstön pää on yleensä suora, ja lohella pyrstössä on lovi. Kumpikaan näistä menetelmistä ei ole täysin varma, ja on aiheuttanut ongelmia jopa tutkijoille. Suomunäytteellä asiasta saadaan kuitenkin täysi varmuus. Taimen on myös lohta pienempi, pituudeltaan yleensä 35–70 cm. Taimenen lihan väri on yleensä oranssinpunainen, mutta väri voi vaihdella taimenen ravinnon sekä elin- ja kasvuympäristön mukaan valkoisesta tummanpunaiseen.
Taimenen luontainen levinneisyysalue rajoittuu Eurooppaan, jossa sitä tavataan lähes kaikkialla lukuun ottamatta Välimeren maita ja Kaakkois-Eurooppaa. Lajia on kuitenkin istutettu myös monille muille alueille, kuten Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, eteläiseen ja itäiseen Afrikkaan, useisiin Aasian valtioihin, Uuteen-Seelantiin ja Australiaan. Uusilla elinalueilla taimenesta on paikoitellen muodostunut uhka alkuperäiselle eliöstölle, ja se on siksi luokiteltu sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon.
Suomessa taimenta istutetaan vesivoimaloiden ja jätevesilaitosten aiheuttaman haitan velvoittamana eräisiin vesistöihin, jolloin puhutaan rasvaevättömästä taimenesta. Taimenen pyyntimitoista eli puhekielen alamitoista on maassa tarkat rajoitukset: pääasiassa on käytössä 60 cm alaraja, lähinnä Lapissa 67. leveyspiirin pohjoispuolella alempi 50 cm. Lapin umpilammissa saattaa pyyntimitta olla 45 cm. Vuoden 2019 alusta Suomen merialueilta rasvaevällisen taimenen pyynti tulee kokonaan kielletyksi.