Kääpiövalas
1 lajit
Kääpiövalas (Caperea marginata) on eteläisellä pallonpuoliskolla elävä hetulavalaslaji. Se on niistä pienin ja sitä pidetään tavallisesti heimonsa ainoana lajina.
Kääpiövalasta tavataan eteläisen pallonpuoliskon lauhkeissa merialueilla Antarktiksen ympäristössä Tyynessä valtameressä ja Atlantissa. Kääpiövalaasta on vain muutamia varmennettuja havaintoja avomereltä. Kääpiövaltaita tiedetään kuitenkin rantautuneen Argentiinassa, Falklandinsaarilla, Chilessä, Namibiassa, Etelä-Afrikassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Niitä tavataan muun muassa Tasmanian, Etelä-Australian, Etelä-Afrikan ja Falklandinsaarten alueella. Kääpiövalaiden määrää ei tiedetä, ja niitä nähdään harvoin. Sen levinneisyysalue on kuitenkin laaja, eikä siihen kohdistu ihmisen aiheuttamia suuria uhkia ja toisaalta lajia tavataan satunnaisesti jopa 80 yksilön parvissa. Sitä pidetään siksi elinvoimaisena lajina. Lajin suurimpia uhkia lienevät ryöstökalastus ja elinympäristön muutokset..
Kääpiövalas (Caperea marginata) on eteläisellä pallonpuoliskolla elävä hetulavalaslaji. Se on niistä pienin ja sitä pidetään tavallisesti heimonsa ainoana lajina.
Kääpiövalasta tavataan eteläisen pallonpuoliskon lauhkeissa merialueilla Antarktiksen ympäristössä Tyynessä valtameressä ja Atlantissa. Kääpiövalaasta on vain muutamia varmennettuja havaintoja avomereltä. Kääpiövaltaita tiedetään kuitenkin rantautuneen Argentiinassa, Falklandinsaarilla, Chilessä, Namibiassa, Etelä-Afrikassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Niitä tavataan muun muassa Tasmanian, Etelä-Australian, Etelä-Afrikan ja Falklandinsaarten alueella. Kääpiövalaiden määrää ei tiedetä, ja niitä nähdään harvoin. Sen levinneisyysalue on kuitenkin laaja, eikä siihen kohdistu ihmisen aiheuttamia suuria uhkia ja toisaalta lajia tavataan satunnaisesti jopa 80 yksilön parvissa. Sitä pidetään siksi elinvoimaisena lajina. Lajin suurimpia uhkia lienevät ryöstökalastus ja elinympäristön muutokset..
