Villaindri (Avahi laniger) on Madagaskarin koillisosissa tavattava indri. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt villaindrin vaarantuneeksi lajiksi.
Villaindri urokset painavat 880–1 400 grammaa ja naaraat 1 100–1 600 grammaa. Niiden ruumiin pituus 250–295 mm ja hännän pituus 315–370 mm. Karvoitus on tiheä ja villava. Ruumiin yläpuoli on harmahtavan ruskea ja hieman punertava. Häntä on usein ruosteenpunainen. Ruumiin alapuoli ja rinta on harmaa. Reisien sisäpuoli on valkoinen. Naama on ruskea ja kulmakarvat ovat hieman muuta naamaa vaaleammat. Kuono on lyhyt ja tumma. Päässä on suuret pöllömäiset silmät, sekä pienet korvat.
Yleispiirteiltään villaindri on hieman saman näköinen, kuin kärppämakit. Villaindri on yleensä kuitenkin suurempi kokoinen ja sen korvat ovat huomaamattomammat.
Villaindriä tavataan Madagaskarin koillisosassa Marojejyn kansallispuistolta pohjoisessa Mantadian kansallispuistolle ja Analamazaotran suojelualueelle etelässä. Joitakin laikuttaisia alueita on metsillä myös Nesivolojoen varrella etelässä.
Villaindrin elinympäristö käsittää primaarisia ja sekundaarisia metsiä alankometsistä vuoristometsiin ainakin 1 625 metrin korkeuksille saakka. Analamazaotran suojelualueella villaindrejä on jopa 72–199 yksilöä per km². Se ei kuitenkaan todennäköisesti esiinny yhtä tiheään kaikilla muilla alueilla.
Villaindri on yöaktiivinen. Monista muista yöaktiivisista kädellisistä poiketen villaindrit liikkuvat kiinteissä perheryhmissä. Yöaktiiviset kädelliset ovat tyypillisemmin yksineläjiä. Perheryhmän tyypillinen koko on viisi yksilöä ja se sisältää lisääntyvän parin ja näiden poikaset. Villaindrit viettävät päivänsä tiheän kasvillisuuden suojassa nukkuen tiiviisti perheryhmän kanssa yhteen pakkautuneena. Ne alkavat liikkua hämärän laskeutumisen jälkeen. Aktiivisimmillaan ne ovat muutama tunti hämärän laskeutumisen jälkeen ja muutama tunti ennen auringon nousua. Ennen ravinnon etsintään lähtöä yksilöt siistivät itseään ja toisiaan. Perheryhmän hajaantuessa ne viestivät toisilleen kimein vingahduksin.
Ravintoa etsitään perheryhmässä. Villaindrit käyttävät ravinnokseen monien eri puulajien lehtiä, sekä pienempiä määriä kukkia ja hedelmiä. Lisääntyvät parit liikkuvat yhden tai kahden hehtaarin kokoisella alueella, jota ne puolustavat tunkeilijoilta. Tyypillisen yön aikana kuljetaan 300–500 metriä. Parittelu tapahtuu huhtikuun tai toukokuun aikana. Poikasia syntyy syyskuussa tai lokakuussa kerrallaan yksi. Naaras kantaa poikasta selässään.
Villaindrin petoeläimiä ovat fossa, madagaskarinkanahaukka ja madagaskarinrosvohaukka.
