Australian endeemiset eläimet








Pseudocheirus peregrinus
Löydä lisää
Pseudocheirus peregrinus
Cercartetus concinnus
Löydä lisää
Cercartetus concinnus
Macropus antilopinus
Löydä lisää
Macropus antilopinus
Vuorikenguru
Vuorikenguru eli wallaroo (Macropus robustus) on jättikenguruiden sukuun kuuluva kengurulaji, joka elää Australiassa.Laji jaetaan neljään alalajiin:M. r. robustusM. r. erubescensM. r. isabellinusM. r. woodwardi
Löydä lisää
Vuorikenguru
Macropus giganteus
Löydä lisää
Macropus giganteus
Parmavallabi
Parmavallabi (Macropus parma) on kengurulaji, jonka australialainen luonnontieteilijä John Gould löysi ensimmäisen kerran noin vuonna 1840. Tämä arka eläin ei ilmeisesti koskaan ollut kovin yleinen, ja ennen 1900-lukua sen jopa uskottiin kuolleen sukupuuttoon. Sitä on nyttemmin istutettu Uuteen-Seelantiin.Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä pikkukenguru.
Löydä lisää
Parmavallabi
Punajättikenguru
Punajättikenguru (Macropus rufus) on maailman suurin pussieläin.Punajättikenguru on Australiassa esiintyvä suurikokoinen kengurulaji, jolla on lyhyt punaruskea turkki, mikä vaalenee vaalean keltapunaiseksi alavartalossa ja jaloissa. Korvat ovat pitkät ja suipot, kuono neliömäinen. Naaraat ovat uroksia pienempiä, ja niiden väri on siniharmaa ruskean vivahtein, ja alavartalo on vaaleanharmaa. Naaraat painavat noin 35 kiloa, kun koiraan paino on noin 85 k ...
iloa. Karuilla alueilla naaraiden väritys muistuttaa enemmän koiraiden väritystä. Lajin suurin pituus ilman häntää on koirailla noin 1,4 metriä ja naarailla 1,1 metriä. Hännän pituus voi olla jopa metrin. Niillä on vahvat jalat.Punajättikenguru elää Australian keskiosien aavikoilla ja pensasaroilla eli Outbackissa jopa satojen yksilöiden laumoissa ryhmissä, joista kutakin johtaa yksi uros. Punajättikengurut ruokailevat yleensä aamulla tai illalla, kun on viileää. Ravinto koostuu heinistä ja pensaista, ja jos ruokaa riittää, ne pysyvät pienellä alueella. Kuivina kausina ne tekevät satojen kilometrien matkoja vettä ja ruokaa etsiessään. Punajättikenguruiden juomapaikoilla saattaa olla yhtä aikaa jopa 1 000 yksilöä.
Löydä lisää
Punajättikenguru
Macropus fuliginosus
Löydä lisää
Macropus fuliginosus
Ruusukakadu
Ruusukakadu (Eolophus roseicapilla, myös Cacatua roseicapilla) on Australian yleisin papukaijalintulaji. Ruusukakadu on ikään kuin australialainen versio pulusta. Räjähdysmäisesti levinneet jättiläismäiset parvet autioittavat viljelyksiä, sekoittavat liikennettä, taittavat painollaan antenneja ja kuorivat puhelin- ja sähkölinjojen eristepinnoitetta oikosulkuja aiheuttaen.
Löydä lisää
Ruusukakadu
Kekälekakadu
Kekälekakadu (Callocephalon fimbriatum) on keskikokoinen australialainen kakadulaji. Se on sukunsa ainoa laji.
Löydä lisää
Kekälekakadu
Arokakadu
Arokakadu, vanhalta nimeltään inkakakadu, (Cacatua leadbeateri) on kakaduihin kuuluva keskikokoinen papukaija, joka elää Australian sisäosissa.Arokakadua pidetään kakaduista kauneimpana lohenpunaisen ja valkoisen höyhenyksensä ja punakeltaisen töyhtönsä takia. Se on ainoa kakadu, jolla on kolmivärinen töyhtö. Pituudeltaan arokakadu on nokasta lyhyehkön pyrstön kärkeen noin 35 senttimetriä pitkä ja se painaa noin 340-425 grammaa. Sukupuolet ovat liki samanväriset, ...
mutta pieniä eroja voi olla. Aikuisilla yksilöillä koirailla on tummat silmät, naarailla taas punaruskeat.Sen määrä on paikoin vähentynyt, ja esimerkiksi Australian Victorian osavaltiossa se kuuluu uhanalaisiin lajeihin.Arokakadu on tehnyt todistettavasti papukaijalintujen ikäennätyksen, kun Brookfield Zoo -eläintarhassa elänyt Cookie-arokakadu kuoli 83-vuotiaana vuonna 2016.Lemmikkinä arokakadu ei ole kovin yleinen.
Löydä lisää
Arokakadu
Punapyrstökakadu
Punapyrstökakadu (Calyptorhynchus banksii, aiemmin C. magnificus) on kakadujen heimoon kuuluva, Australiassa elävä suurehko papukaijalintu. Laji on elinvoimainen. Punapystökakadu jaetaan viiteen alalajiin.
Löydä lisää
Punapyrstökakadu
Orcaella heinsohni
Löydä lisää
Orcaella heinsohni
Bettongia gaimardi
Löydä lisää
Bettongia gaimardi
Kääpiöpussiunikeko
Kääpiöpussiunikeko eli paksuhäntäburra (Cercartetus nanus) on pussiunikekojen (Burramyidae) heimoon kuuluva nisäkäslaji.Aikuisen kääpiöpussiunikeon ruumiin ja pään yhteispituus on 75–00 senttimetriä. Hännän pituus vaihtelee 75 ja 105 senttimetrin välillä. Kääpiöpussiunikeko painaa keskimäärin 40 grammaa. Turkin väri vaihtelee selkäpuolella harmaasta vaaleanruskeaan ja vatsapuolella valkeasta liuskeenväriseen. Korvat ovat suhteellisen suuret. Silmät ovat melko tummat j ...
a pullistuneen muotoiset.Kääpiöpussiunikekoa tavataan kotoperäisenä Australian itä- ja kaakkoisosissa sekä Tasmanian saarella mukaan lukien Flinders Island ja King Island.Kääpiöpussiunikeon lisääntymisaika kestää Australian mantereella keväästä syksyyn ja Tasmaniassa myöhäistalvesta kevääseen. Naaras saavuttaa sukukypsyyden noin 190 päivän iässä ja saa kerralla keskimäärin neljä poikasta.
Löydä lisää
Kääpiöpussiunikeko
Sminthopsis douglasi
Löydä lisää
Sminthopsis douglasi
Pseudomys fieldi
Löydä lisää
Pseudomys fieldi
Oreoica gutturalis
Löydä lisää
Oreoica gutturalis
Lyhytnokkakakadu
Lyhytnokkakakadu (Zanda latirostris) on australialainen papukaijalaji.
Löydä lisää
Lyhytnokkakakadu
Satiinilavastaja
Satiinilavastaja (Ptilonorhynchus violaceus) on australialainen lehtimajalintu, joka tunnetaan erityisen monimutkaisesta parinmuodostuskäyttäytymisestään. Lajin koiras rakentaa risuista lehtimajoja, jotka se koristelee värikkäillä luonnosta löytyvillä esineillä.
Löydä lisää
Satiinilavastaja
Pteropus poliocephalus
Löydä lisää
Pteropus poliocephalus
Pteropus scapulatus
Löydä lisää
Pteropus scapulatus
Phascogale tapoatafa
Löydä lisää
Phascogale tapoatafa
Parantechinus apicalis
Löydä lisää
Parantechinus apicalis
Rasvahäntäpussikko
Rasvahäntäpussikko eli rasvahäntäpussihiiri (Sminthopsis crassicaudata) on pussipetoihin (Dasyuridae) kuuluva pienikokoinen nisäkäslaji.
Löydä lisää
Rasvahäntäpussikko
Pussiahma
Pussiahma eli pussipiru (Sarcophilus harrisii) on pussieläimiin kuuluva australialainen pussipeto. Siitä käytetään joskus myös nimityksiä ”Tasmanian tuholainen”, ”Tasmanian paholainen” ja ”tasmanianpiru”.
Löydä lisää
Pussiahma
Kettukusu
Kettukusu (Trichosurus vulpecula) kuuluu Australian alkuperäisten nisäkkäiden sopeutuvaisimpiin lajeihin. Aikanaan sitä metsästettiin paljon tiheän ja pehmeän turkkinsa vuoksi. Nykyisin tämä laajalle levinnyt pussieläin on yhtä kotonaan esikaupunkialueiden puutarhoissa kuin mantereen takamaillakin. Päivisin kettukusu lepää kerälle kiertyneenä turvapaikassaan, mutta ilmestyy esiin yöllä ruoanhakuretkilleen.
Löydä lisää
Kettukusu
Paljaskuonovompatti
Paljaskuonovompatti (Vombatus ursinus) on yksi maailman kolmesta vompattilajista. Se on Vombatus-suvun ainoa laji ja uhanalaisuusluokitukseltaan elinvoimainen.
Löydä lisää
Paljaskuonovompatti
Täpläpussinäätä
Täpläpussinäätä (Dasyurus viverrinus) on pussipetojen (Dasyuridae) heimoon kuuluva pussieläinlaji. Laji sai vuonna 1777 nimekseen alkuasukkaiden antaman tieteellisen nimen ”Dasyurus guoll”. Tämä nimi ei kuitenkaan ollut nimisääntöjen mukainen, ja kansainvälinen eläinnimistökomitea hylkäsi sen. Nykyään lajista käytetään nimeä D. viverrinus vuodelta 1800.Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti lajille uutta suomenkielistä nimeä ”tummakvolli”.
Löydä lisää
Täpläpussinäätä
Australiankääpiöpussiliitäjä
Australiankääpiöpussiliitäjä eli kääpiöpussiakrobaatti (Acrobates pygmaeus) on Australiassa elävä maailman pienin liitävä nisäkäs. Sen häntä on pitkän höyhenen muotoinen, jonka perusteella se on saanut myös englanninkielisen nimensä (engl. Feathertail glider). Pienestä koostaan huolimatta australiankääpiöpussiliitäjä voi loikata ja liitää pitkiäkin matkoja puusta puuhun, aina 25 metriin asti.Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on pus ...
siakrobaatti.
Löydä lisää
Australiankääpiöpussiliitäjä
Gilbertinpäästäiskenguru
Gilbertinpäästäiskenguru (Potorous gilbertii) on äärimmäisen uhanalainen rottakengurulaji. Se elää Länsi-Australian lounaisosassa. Lajin oletettiin kuolleen sukupuuttoon, kunnes se nähtiin vuonna 1994 uudelleen 120 vuoden tauon jälkeen. Sitä uhkaavat alueelle muualta tuodut petoeläimet. Siksi muutamia yksilöitä on siirretty turvaan saarelle, jossa ne voivat lisääntyä pedoilta suojassa.Gilbertinpäästäiskenguru kasvaa noin puolimetriseksi, mihin sisältyy 15-senttine ...
n häntä. Sillä on lyhyt, silkkinen, harmaanruskea turkki. Vatsapuoli on harmaanvalkea. Kuono on pitkulainen ja antaa lajille päästäistä muistuttavan ulkonäön.
Löydä lisää
Gilbertinpäästäiskenguru
Isoodon auratus
Löydä lisää
Isoodon auratus
Kärsäpussipäästäinen
Kärsäpussipäästäinen (Tarsipes rostratus) on pienikokoinen australialainen pussieläin, joka painaa vain viidestä kymmeneen grammaan ja on näin suurin piirtein puolet pienempi kuin hiiri. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on mesipussikiipijä.Kärsäpussipäästäisellä ei ole läheisiä sukulaisia. Tällä hetkellä se on luokiteltu Tarsipes-suvun ja kärsäpussipäästäisten heimon (Tarsipedidae) ainoaksi edustajaksi pussioravansukuisten ylähei ...
mossa, mutta useat tutkijat uskovat, että lajin voitaisiin nostaa omaksi yläheimokseen tai jopa kauemmas.Kärsäpussipäästäinen on yksi harvoista nisäkkäistä, jotka käyttävät ravinnokseen pelkästään mettä. Sillä on pitkä teräväkärkinen nokka ja samanlainen kieli kuin mesikoilla ja kolibreilla. Eläin on pääasiassa yöllinen liikkuja, mutta saattaa tulla etsimään ruokaa myös viileinä päivinä. Yleensä kärsäpussipäästäiset viettävät päivänsä suojassa kivenkoloissa, ontossa puussa tai hylätyssä linnunpesässä.Uskotaan, että kärsäpussipäästäinen on pitkäaikaisen pussieläinryhmän viimeinen selviytyjä. Vaikka sen levinneisyysalue on melko rajoittunut Länsi-Australian lounaisosiin, se on melko yleinen, ja se ei ole vaarassa kuolla sukupuuttoon niin kauan kuin sen asuinalueet säilyvät koskemattomina. Kasvien monimuotoisuus on kärsäpussipäästäiselle elintärkeää, sillä se ei selviä kovin pitkään ilman jatkuvaa medentuotantoa, eikä se pysty etsimään ruokaa yhtä laajalta alueelta kuin mettä syövät linnut.
Löydä lisää
Kärsäpussipäästäinen
Leadbeaterinpussiliito-orava
Leadbeaterinpussiliito-orava (Gymnobelideus leadbeateri) on harvinainen pussiliito-oravien heimoon kuuluva australialainen eläin, ja sukunsa Gymnobelideus ainoa laji. Sen uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on ehdotettu liitopussiorava.Leadbeaterinpussiliito-oravalla on isot silmät ja korvat, pitkä pörröinen häntä ja pehmeä turkki. Se on harmaanruskea, selkää pitkin kulekee tummempi raita. Pään ja vartalon yhteispituus on noin 15 cm, häntä on 16-18 cm pitkä.Laji ...
n luultiin kuolleen sukupuuttoon vuoden 1939 metsäpaloissa, mutta se löydettiin uudelleen 1961.
Löydä lisää
Leadbeaterinpussiliito-orava
Petaurus gracilis
Löydä lisää
Petaurus gracilis
Myskikenguru
Myskikenguru (Hypsiprymnodon moschatus) on pienikokoinen kenguruiden sukuinen pussieläinlaji. Toisin kuin muut kengurut, se liikkuu yleensä neljällä jalalla kuten kaniini. Se synnyttää yleensä kaksoset.Se luokitellaan nykyisin Hypsiprymnodontidae-heimon ainoaksi elossa olevaksi lajiksi, kun ennen se oli alaheimona rottakenguruiden heimossa.
Löydä lisää
Myskikenguru
Pohjankarvakuonovompatti
Pohjankarvakuonovompatti (Lasiorhinus krefftii) on äärimmäisen uhanalainen vompattien heimoon kuuluva pussieläin. Niitä on jäljellä alle sata yksilöä Epping Forest National Park -luonnonpuistossa Australian Queenslandissa ja Eläinsaaressa, ja laji on maailman harvinaisimpien maanisäkkäisen joukossa. Karjanhoitoa pidetään suurimpana syynä vompattien vähenemiseen. Jäljellä olevan populaation uhkana ovat pedot, kuten dingo, sekä taudit kuten toksoplasmoosi, jo ...
tka voivat helposti tuhota näin pienen kannan. Hitautensa vuoksi vompatteja jää usein myös autojen alle.
Löydä lisää
Pohjankarvakuonovompatti
Dasyurus hallucatus
Löydä lisää
Dasyurus hallucatus
Harjashäntäkaniinikenguru
Harjashäntäkaniinikenguru eli tupsukaniinikenguru (Bettongia penicillata) on äärimmäisen uhanalainen rottakengurulaji. Se oli levinnyt laajalle eurooppalaisten kolonisaatioiden aikaan, mutta on nykyään rajoittunut Länsi-Australian lounaisosiin.Harjashäntäkaniinikengurun ruumiin pituus on 30–38 senttiä ja hännän 29–36 senttiä. Se painaa 0,8–1,8 kiloa. Hännän yläpuolta pitkin kulkee mustaturkkinen harja. Harjashäntäkaniinikengurun ravinnosta 90 prosenttia koostuu sieni ...
stä, joita se kaivaa öisin metsien maaperästä. Lisäksi se syö juuria, sipuleita, mukuloita ja matoja. Laji viettää päivät puun kuoresta, lehdistä ja ruohosta tehdyssä suuressa, kupumaisessa pesässä.Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on pörhöhäntäkenguru.
Löydä lisää
Harjashäntäkaniinikenguru
Bennettinpuukenguru
Bennettinpuukenguru (Dendrolagus bennettianus) on puukengurulaji, joka asuu Australiassa.
Löydä lisää
Bennettinpuukenguru
Onychogalea fraenata
Löydä lisää
Onychogalea fraenata
Lumholtzinpuukenguru
Lumholtzinpuukenguru (Dendrolagus lumholtzi) on saksalaisen Carl Lumholtzin mukaan nimetty puukenguru.
Löydä lisää
Lumholtzinpuukenguru
1 - 42 pois 900 LATAA LISÄÄ