Madagaskarin endeemiset eläimet

Ai-ai eli sormieläin (Daubentonia madagascariensis) on Madagaskarin itärannikon sademetsissä elävä puoliapina ja sormieläinten heimon (Daubentoniidae) ainoa laji. Sen läheisimpiä sukulaisia ovat lorit ja makit. Ai-ai on kotikissan kokoinen, suurisilmäinen ja -korvainen yöeläin, jolla on tuuhea turkki ja pitkä häntä. Sen sormet ovat pitkät ja hoikat. Kapean keskisormensa avulla se kaivelee puissa eläviä toukkia, toisinaan se syö hedelmiäkin. Eläimen varpaat ov ...
at melkein yhtä pitkät ja hoikat kuin sormet, ja niissä on käyrät koukkukynnet (paitsi isossa varpaassa, jonka kynsi on litteä kuten peukalon).1900-luvun alkupuolella ai-ain luultiin kuolleen sukupuuttoon, kunnes yksi yksilö havaittiin vuonna 1957. Harvoin näyttäytyvä ja yöaktiivinen laji saattaa silti olla yksi Madagaskarin yleisimmistä puoliapinoista. Vähemmän

Mustamaki eli neekerimaki (Eulemur macaco) on makeihin kuuluva puoliapinalaji. Se elää ryhminä Madagaskarin metsissä. Suomen Lajitietokeskus suosittelee käytettäväksi nimeä mustamaki. Vähemmän

Vari (Varecia variegata) kuuluu Madagaskarilla elävien makien heimoon. Varin vartalo on 60 cm pitkä, samoin sen häntä. Vari elää saaren koillis- ja itäosien sademetsissä ja erottuu pitkän kaulusröyhelönsä ja mustavalkoisen sekä ruskean/ruskeanpunaisen värityksensä ansiosta.Vari on taitava kiipeilijä ja aktiivinen yleensä hämärässä ja alkuyöstä, jolloin se syö hedelmiä, lehtiä ja puunkuorta. Se laskeutuu vain harvoin maanpinnalle.Marraskuussa naaras synnyttää 1–3 poik ...
asta puunkolossa tai oksanhaarassa olevaan pesään, joka on vuorattu emon oman turkin karvoilla. Kantoaika on 99–102 vuorokautta. Vähemmän

Eulemur flavifrons on pienellä alueella Luoteis-Madagaskarilla tavattava maki. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt lajin sen äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi ja sitä pidetään yhtenä uhanalaisimmista kädellisistä. Se on myös ihmisen ohella ainut sinisilmäinen kädellinen. Vähemmän

Pikkuhiirimaki (Microcebus rufus) (myös ruskohiirimaki) on pikkumakien (Cheirogaleidae) heimoon kuuluva kädellinen nisäkäs. Pikkuhiirimaki on maailman pienin kädellinen ja yksi Madagaskarin 103:sta endeemisestä makilajista.Pikkuhiirimakit voivat elää vankeudessa jopa yli 10-vuotiaiksi, jotkut jopa 15-vuotiaiksi. Luonnossakin ne elävät useamman vuoden ikäisiksi, mikä on poikkeuksellista näin pienille nisäkkäille. Vähemmän

Propithecus coquereli on Madagaskarin luoteisosissa tavattava sifaka. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi ja koko kannan koko oli vuonna 2014 arviolta 47 000. Vähemmän

Harjamaki (Eulemur coronatus) on Pohjois-Madagaskarilla elävä makilaji. Sen kannan on arvioitu olevan 1 000–10 000 yksilöä.lähde?Harjamaki on noin 34 senttimetriä pitkä ja painaa 2 kiloa. Se käyttää ravinnokseen lähinnä hedelmiä, mutta myös lehtiä, siemeniä, pähkinöitä ja kukkia. Vähemmän

Diadeemisifaka tai kruunusifakalähde? (Propithecus diadema) on Madagaskarin itäosien sademetsissä tavattava sifaka. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on luokitellut sen äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Vähemmän

Vähemmän

Kultabokombali (Hapalemur aureus) on makien heimoon kuuluva puoliapina, joka elää vain Madagaskarilla. Laji löydettiin vasta vuonna 1983. Se on IUCN:n luokituksen mukaan äärimmäisen uhanalainen. Yksilöitä lienee jäljellä noin tuhat. Vähemmän

Isohiirimaki eli hiirimaki (Microcebus murinus) on pikkumakien heimoon kuuluva kädellinen. Se on muiden hiirimakien ohella yksi maailman pienimmistä kädellisistä. Isohiirimaki elää Madagaskarin länsi-, lounais- ja etelärannikoiden metsissä. Vähemmän

Vähemmän

Fossa (Cryptoprocta ferox) on harvinainen Madagaskarilla elävä petonisäkäs. Vähemmän

Sädekilpikonna (Astrochelys radiata) on maakilpikonniin kuuluva matelijalaji. Lajia tavataan uhanalaisena Madagaskarilta. Vähemmän

Leveäkuonobokombali eli leveänenämaki (Prolemur simus, syn. Hapalemur simus) on puoliapina, joka elää Madagaskarilla. Se on IUCN:n luokituksen mukaan äärimmäisen uhanalainen. Vähemmän

Indri (Indri indri) on Madagaskarin metsissä elävä, suurin jäljellä oleva puoliapina. Se on sukunsa Indri ainoa laji. Indri tunnetaan esimerkiksi sen laulusta. Kansainvälinen luonnonsuojeluliittoe li IUCN pon määritellyt sen äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Kannan kokoa ei tunneta varmuudella, mutta joidenkin arvioiden mukaan indrejä on vain 1 000–10 000. Vähemmän

Mongosmaki (Eulemur mongoz) on Madagaskarin ja Komorien metsissä tavattava puoliapina. Lajista käytetään Madagaskarissa nimeä dredrika tai gidra ja Komoreilla komba. Vähemmän

Pohjankärppämaki eli Pohjanhoikkamaki (Lepilemur septentrionalis) on Madagaskarin saaren pohjoisosassa tavattava Lepilemur-suvun maki. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi.Pohjankärppämakit elävät Montagne des Français -vuoren jäljellä olevilla metsäalueilla. Metsien hakkuut ovat pienentäneet sen elinaluetta rajusti. Vähemmän

Varecia rubra on Madagaskarin koillisosassa tavattava vari. Laji on erikoistunut elämään puiden latvustossa, jossa se viettää suuren valtaosan ajastaan. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Vähemmän

Vähemmän

Rengashäntämaki eli kissamaki (Lemur catta) on Madagaskarin etelä- ja lounaisosissa tavattava maki. Se on oman sukunsa Lemur ainut laji. Lajia on pidetty yhtenä tunnetuimmista Madagaskarin ikoneista. Sitä tavataan hyvin erilaisissa elinympäristöissä Madagaskarin kuumimmista ja kuivimmista paikoista kylmimmille.Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt rengashäntämakin erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sitä uhkaa esimerkiksi sen elinympäristön ...
häviäminen ja metsästys. Vankeudessa se on kaikkein yleisin kädellinen. Vähemmän

Propithecus candidus on Madagaskarin koillisosassa tavattava sifaka. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi ja täysikasvuisia yksilöitä on arviolta alle 250. Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Hännätöntanrekki eli isotanrekki (Tenrec ecaudatus) on madagaskarilainen tanrekkien heimoon (Tenrecidae) kuuluva nisäkäs. Se on Tenrec-suvun ainoa laji. Vähemmän

Vähemmän

Eulemur collaris on Madagaskarin kaakkoisosissa tavattava maki. Lajia pidettiin aikaisemmin ruskomakin alalajina ja nykyisin omana lajinaan. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Vähemmän

Vähemmän

Propithecus coronatus on Madagaskarin länsi- ja keskiosissa tavattava sifaka. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Vähemmän

Kultatöyhtösifaka eli kultakruunusifaka (Propithecus tattersalli) on puoliapina, joka elää Madagaskarin metsissä ja pensasalueilla. Se on IUCN:n luokituksen mukaan äärimmäisen uhanalainen. Yksilöitä lienee jäljellä noin 6 200–10 000 ja ne elävät maantieteellisesti hyvin suppealla alueella. Elinalue on pirstoutunut, ja sifakat elävät eristäytyneinä populaatioina metsäsaarekkeissa peltoalueiden erottamina. Nykyisin myös kullankaivu uhkaa alueen metsiä.Nisäkäsnimistö ...
toimikunta on ehdottanut lajin suomenkieliseksi nimeksi kultakruunusifaka. Aiemmin lajista on käytetty suomenkielistä nimeä kultatöyhtösifaka. Vähemmän

Villaindri (Avahi laniger) on Madagaskarin koillisosissa tavattava indri. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt villaindrin vaarantuneeksi lajiksi. Vähemmän

Vähemmän

Punaotsamaki (Eulemur rufus) on Madagaskarin saarella elävä makilaji. Vuoteen 2001 asti lajia pidettiin tavallisen ruskomakin (E. fulvus) alalajina, minkä jälkeen se luokiteltiin omaksi lajikseen.Punaotsamaki painaa 1–6 kg. Sen pää ja vartalo ovat yhteensä 40-48 cm pitkät, häntä 45-55 cm. Uros ja naaras ovat aivan eri väriset. Uros on vihertävänharmaa, naaras selkäpuolelta punaruskea vatsapuolelta oranssinsävyinen.Punaotsamaki elää Madagaskarin kuivissa lehtimets ...
issä. Sitä on tavattu myös lepäämässä mangroveissa. Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Puumangusti (Galidia elegans) on Madagaskarin saarella elävä madagaskarinmangusteihin kuuluva petoeläin. Se on saaren yleisin kotoperäinen petonisäkäs. Se elää metsissä yksin tai pienissä ryhmissä ja saalistaa enimmäkseen pikkunisäkkäitä, lintuja, munia ja sammakoita. Naaras synnyttää kerralla vain yhden poikasen. Puumangusti on sukunsa ainoa laji, mutta alalajeja tunnetaan kolme. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on rengashä ...
ntämangusti. Vähemmän

Fanaloka eli valefossa (Fossa fossana) on Madagaskarin saarella elävä petonisäkäs. Se on Fossa-suvun ainoa edustaja. Tieteellisen nimensä takia se sekoitetaan joskus samalla saarella elävään fossaan. Fanaloka eroaa siitä kuitenkin selvästi ulkonäöltään. Laji luettiin aiemmin sivettieläimiin, nykyään Eupleridae-heimoon. Vähemmän

Vähemmän

Microcebus berthae on hiirimakeista pienikokoisin ja maailman pienin kädellinen. Aikuinen maki on häntä mukaan luettuna noin yhdeksän senttimetriä pitkä ja painaa 30 grammaa. Aiemmin niitä luultiin suurempien lajien poikasiksi. Muiden puoliapinoiden tapaan sillä on suuret silmät. Väritykseltään se on punertavan ruskea. Eläin on nimetty madagaskarilaisen eläintieteilijän Madame Berthen mukaan. Näitä pieniä nisäkkäitä asuu vain pienellä alueella läntisessä Madagaskar ...
issa, 5 000 km2 alueella. Lajin pahimpana uhkana on laiton metsätalous ja kaskeaminen.Nämä pienet yöeläimet liikkuvat helposti metsässä ja pensaikossa ja etsivät ruoakseen hedelmiä, hyönteisiä ja pieniä liskoja. Vaikka ne syövät monenlaista, tärkein ravinnonlähde on erään hyönteislajin erittämä mesikaste. Niitä puolestaan metsästävät esimerkiksi suuremmat puoliapinat, mangustit, sivettikissat, pöllöt ja käärmeet.Talviaikaan nämä pikku kädelliset hidastavat elintoimintojaan osaksi vuorokautta ja vajoavat eräänlaiseen hetkelliseen horrokseen, jolloin niiden ruumiinlämpö laskee lähelle ympäristön lämpötilaa. Näin ne säästävät vettä ja energiaa. Vähemmän

Vähemmän

Lehtihäntägekko (Uroplatus phantasticus) on gekkoihin kuuluva liskolaji, jota esiintyy ainoastaan Madagaskarilla.Lehtihäntägekko yltää luonnonsuojelujärjestö WWF:n mukaan maailman kymmenen eniten halutun eläinlajin listalle. Tämän matelijan kysyntä eläintenomistajien keskuudessa samoin kuin laiton salakauppa on kasvanut voimakkaasti 2010-luvun alussa. Laji on yhtä uhanalainen kuin valkohai. IUCN tosin luokittelee lajin elinvoimaiseksi.Suurilla lehtihäntägek ...
oilla on suussa enemmän hampaita kuin millään toisella matelijalla. Vähemmän