Yhdysvaltain endeemiset eläimet

Vähemmän

Utahinpreeriakoira (Cynomys parvidens) on oravien (Sciuridae) heimoon ja preeriakoirien (Cynomys) sukuun kuuluva jyrsijälaji. Sen kuvasi tieteelle ensimmäisen kerran Joel Asaph Allen vuonna 1905. Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Mustajalkahilleri (Mustela nigripes) on Pohjois-Amerikassa elävä näätäeläin. Ne ovat noin 45 cm pitkiä ja painavat noin yhden kilogramman. Ne metsästävät öisin ja niiden ruokavalio koostuu lähes pelkästään preeriakoirista. Yksi mustajalkahilleriperhe voi syödä vuodessa jopa 700 preeriakoiraa. Päivisin mustajalkahillerit hakeutuvat suojaan preeriakoirien pesäkoloihin.Mustajalkahillerit olivat harvinainen näky jo ennen kuin ne tulivat uhanalaisiksi. Ne t ...
unnisti omaksi lajikseen vasta John James Audubon ja John Bachman vuonna 1851. Heidän havaintonsa kyseenalaistettiin, ja seuraava havainto mustajalkahillereistä tehtiin vasta yli 20 vuoden jälkeen. Vähemmän

Pikkumarunakana (Centrocercus minimus) on aitokanoihin kuuluva erittäin uhanalainen lintulaji. Sitä tavataan endeemisenä Yhdysvalloista. Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Mississippinalligaattori eli amerikanalligaattori (Alligator mississippiensis) on suurin alligaattorilaji. Sen pituus on noin 3 m koirailla, naarailla vähemmän, mutta pisin tavattu yksilö on ollut 5,8 m pitkä. Sillä on vaalea vatsa, jossa ei ole luutumia tai sarveistumia, ja sitä on metsästetty nahkansa vuoksi. Vähemmän

Vähemmän

Tamias alpinus eli Neotamias alpinus on maaoravien sukuun kuuluva jyrsijä, joka painaa noin 80 grammaa. Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti lajin suomenkieliseksi nimeksi ”sierranevadantikutakua”. Vähemmän

Tamias sonomae tai Neotamias sonomae on maaoravien sukuun kuuluva jyrsijä, joka on kotoperäinen Kalifornian osavaltion luoteisosassa Yhdysvalloissa. Vähemmän

Olympianiemenmurmeli (Marmota olympus) on Yhdysvaltojen Washingtonin osavaltion länsiosan Olympian niemimaan vuorilla tavattava murmeli. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen elinvoimaiseksi lajiksi. Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Kissakettu eli preeriakettu (Vulpes velox) on Pohjois-Amerikassa tavattava pienikokoinen kettu. Sitä esiintyy Suurten tasankojen preerioilla osissa Kanadaa ja Yhdysvaltoja. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen elinvoimaiseksi lajiksi. Vähemmän

Saariharmaakettu eli kaliforniankettu eli saarikettu (Urocyon littoralis) on pienikokoinen koiraeläin. Se ei nimestään huolimatta kuulu kettujen Vulpes-sukuun, mutta on niille läheistä sukua. Laji elää luonnonvaraisena Yhdysvaltain Kaliforniassa kuudella Santa Barbaran saarten kaikkiaan kahdeksasta saaresta. Lajilla on kuusi alalajia: kullakin kuudella saarella omansa.Koska saariharmaaketun esiintymisalue on maantieteellisesti syrjäinen, sen vastust ...
uskyky tauteja ja loisia vastaan on jäänyt heikoksi. Tämä on johtanut sen joutumiseen erittäin uhanalaiseen asemaan, kun erityisesti koirien ja muiden kotieläinten mukana on mantereelta kulkeutunut taudinaiheuttajia. Vähemmän

Viljakäärme (Pantherophis guttatus, aik. Elaphe guttata) on tarhakäärmeiden heimoon kuuluva pohjoisamerikkalainen käärmelaji. Se on kuristajakäärme, eikä sillä siten ole myrkkyhampaita. Viljakäärme kasvaa noin 90–150 senttimetriä pitkäksi. Viljakäärmeellä esiintyy normaalin eli luonnonmukaisen lisäksi monia jalostettuja värimuotoja kuten amelanistinen, anerytristinen, snow, hypomelanistinen, okeetee, käänteinen okeetee, sunglow, caramel, ghost, bloodred, miami phase, ...
candycane, charcoal, pewter ja creamsicle. Yhteensä niitä on noin 70 erilaista. Viljakäärme elää keskimäärin 15–20-vuotiaaksi; ennätys on 25 vuotta.lähde? Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vesimokkasiinikäärme (Agkistrodon piscivorus) on myrkkykäärme, jota tavataan Yhdysvaltain kaakkoisosassa Meksikonlahden rannoilla ja Mississippijoen vesistöalueella.Vesimokkasiinikäärme on ainoa kyykäärme, joka on sopeutunut elämään vedessä ja käyttää ravintonaan kaloja. Se syö myös sammakoita, pieniä kilpikonnia sekä alligaattorin poikasia. Se saalistaa käyttäen apunaan silmiensä välissä sijaitsevaa kuoppaa, jonka avulla käärme kykenee aistimaan lämpötilaeroja y ...
mpärillään. Käärmeen myrkky hajottaa saaliseläimen punasoluja ja estää veren hyytymistä, jolloin uhri kärsii verenvuodosta. Pienet eläimet se pitää paikoillaan antaen myrkyn vaikuttaa, mutta suuremmat päästää pakoon seuraten niitä hajujälkien avulla. Huumaantuneen tai kuolleen saaliinsa se nielee sitten kokonaisena. Vähemmän

Alligaattorikilpikonna (Macrochelys temminckii) on näykkijäkilpikonniin kuuluva vedessä elävä kilpikonnalaji. Se on maailman suurin makeanveden kilpikonna. Alligaattorikilpikonna elää joissa ja järvissä Yhdysvaltojen kaakkoisosissa. Se on raskaasti panssaroitu, hidasliikkeinen ja painaa noin 70–90 kiloa. Se voi kasvaa noin metrin pitkäksi, josta 80 senttiä on kilpeä. Alligaattorikilpikonna hankkii ravintonsa syömällä raatoja sekä vaanimalla saalista. Se houk ...
uttelee kaloja luokseen suupohjan matomaisen ulokkeen avulla. Kun saalis tulee riittävän lähelle, se avaa kitansa, ja kala imeytyy vesivirran mukana syvälle suuhun. Alligaattorikilpikonna syö kalojen lisäksi nilviäisiä, sammakoita, käärmeitä, kotiloita, simpukoita, rapuja, hyönteisiä, vesikasveja, nisäkkäitä ja muita kilpikonnia. Alligaattorikilpikonna elää luonnossa 11–45 vuotta, mutta vankeudessa eräs yksilö eli 70-vuotiaaksi. Se munii noin 10–50 munaa maahan kaivettuun pesäkoloon. Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Havaijinhiirihaukka (Buteo solitarius) on hiirihaukkojen sukuun kuuluva lintu. Sitä tavataan Yhdysvalloissa Hawaijin osavaltiossa.'Nykyisin sitä esiintyy vain pääsaarella, mutta fossiililöydöt kertovat että sitä on aikoinaan esiintynyt myös Molokain, Oahu ja Kauain saarilla. Se on Yhdysvalloissa määritelty uhanalaiseksi, mutta IUCN:n määritelmän mukaan se on silmälläpidettävä.Sen pituus on 40–46 cm. Naaras painaa 605 g, koiras, joka on pienempi, painaa 441 g. Siitä ...
on kaksi värimuunnelmaa. Tummalla on tummanruskea pää, rinta ja siipien alapuolet. Vaalealla on tumma pää, vaalea rinta ja vaaleat siipien alapuolet.Sillä on monenlaisia uhkia: maanviljelyksen lisäksi metsänhakkuu, rakentaminen, liikenne, ihmisen matkailun ja muun toiminnan aiheuttama häiriö, vieraslajit sika (Sus domesticus) ja kanarianmyrtti (Myrica faya).Sen elinpiiriä ovat subtrooppiset ja trooppiset kostat alavat ja vuoristometsät sekä viljelmät ja viljelysmaat aina 2 700 metrin korkeuteen saakka. Vähemmän

Floridanpensasnärhi (Aphelocoma coerulescens) on varisten heimoon kuuluva varpuslintu. Vähemmän

Carolinanaratti eli vanhalta nimeltään carolinanpapukaija (Conuropsis carolinensis) oli pohjoisamerikkalainen papukaijalaji, joka on kuollut sukupuuttoon. Se oli Conuropsis-suvun ainoa edustaja. Laji oli Yhdysvalloissa ainoa alkuperäinen papukaijalaji. Se esiintyi siellä erittäin runsaina parvina ja saattoi tuhota satoa maanviljelyksillä. Muuttokyyhkyn tapaan carolinanaratti kuoli sukupuuttoon 1900-luvun alussa. Vähemmän

Vähemmän

Pihkatikka (Picoides borealis) on tikkojen heimoon kuuluva uhanalainen lintu. Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Punasusi (Canis rufus) on Yhdysvaltain itäosissa elävä äärimmäisen uhanalainen koiraeläin. Se eli aikaisemmin laajalti Pohjois-Amerikan itäosissa, mutta metsästys ja elinalueen supistuminen ovat saattaneet sen sukupuuton partaalle. 1980-luvulla punasusi hävisi jo kertaalleen luonnosta. Vähemmän

Liejupiru (Cryptobranchus alleganiensis) on kookas Pohjois-Amerikassa tavattava vesielämään sopeutunut salamanteri. Vähemmän

Viherlehtisammakko (Hyla cinerea) on Hyla-sukuun kuuluva lehtisammakkolaji. Joskus sitä kutsutaan sadesammakoksi. Se liikkuu enimmäkseenöisin. Vähemmän

Vähemmän