Keltahemppo (Serinus serinus) on pieni peippojen heimoon kuuluva varpuslintu, joka pesii havupuita kasvavissa ympäristöissä Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa.
Keltahemppo on kellertävä 11–12 cm pitkä varpuslintu, joka painaa 10–14 g. Nokka on lyhyt ja tylppä siemensyöjän nokka. Kaikissa puvuissa yläperä on keltainen ja siivellä ei ole voimakkaita vaaleita kuviointeja. Koiraan ruumis on kirkkaankeltainen ja viiruinen. Lajilla on keltainen yläperä ja tummat siivet. Naaras ja nuori lintu ovat paljon himmeämpiä, rusehtavanharmaita. Laulu on korkeaa viserrystä, muistuttaen hieman vihervarpusen laulua.
Vanhoilla linnuilla on täydellinen sulkasato loppukesällä, nuorilla osittainen, mutta jotkut nuoret saattavat sulkia osan siipisulista ja/tai kaikki pyrstösulat.
Euroopan vanhin rengastettu keltahemppo on ollut espanjalainen vähintään 7 vuoden ja 3 kuukauden ikäinen yksilö.
Keltahemppo pesii Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa. Euroopan populaation koko on 10–14 miljoonaa paria eli 17–40 miljoonaa yksilöä. Pohjoisimmat pesijät talvehtivat etelämpänä. Suomessa se on vuosittainen satunnaisharhailija, muutamia pesintöjäkin on varmistettu.
Keltahemppo viihtyy erilaisissa havupuita kasvavissa ympäristöissä, kuten puistoissa, pihoilla ja vuorenrinteillä.
Keltahemppo syö siemeniä, pesimäkaudella myös hyönteisiä.
Keltahemppo tekee pesän havu- tai sitruspuuhun ja munii siihen 3–5 munaa. Naaras hautoo noin 12 päivää. Poikaset lähtevät pesästä 13–17 päivän ikäisinä. Keltahemppo pesii tavallisesti kahdesti kesässä, se on sukukypsä 1–vuotiaana.
