Punannokikana (Fulica gigantea) on eteläamerikkalainen rantakana. Se elää mantereen keskiosassa Etelä-Perusta Länsi-Boliviaan, Pohjois-Chileen ja Koillis-Argentiinaan. Joseph Fortuné Théodore Eydoux & Louis François Auguste Souleyet kuvailivat lajin holotyypin Perusta vuonna 1841.
Ma
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Reviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Yksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetEi
Ei siirtolainenG
alkaaPunannokikana elää erittäin korkealla (3600–5000 m) Andien vuoristojärvissä ja -lammissa. Se on sopeutunut kylmään ja karuun ruohomaahan eli punaan, jonka järvet ovat hyvin suolaisia. Niiden on selviydyttävä ohuessa ilmanalassa, koska aikuiset linnut ovat liian painavia lentääkseen ja muuttaakseen.
Muiden nokikanojen tapaan punannokikana on kasvinsyöjä. Sukulaisistaan poiketen se ei mielellään sukella ravintonsa perään vaan kelluu vain vedessä kiskoen kasvit ylös nokallaan viskoen ne sivulle nokkaansa heilauttamalla.
Punannokikana on yksiavioinen ja pariutuu eliniäksi. Ne pesivät tavallisesti kesä-heinäkuussa, jolloin eteläisellä pallonpuoliskolla on talvi. Pariskunta saattaa hyvänä vuotena kasvattaa kaksikin poikuetta valtavassa pesässään, joista suurimmat ovat kolme metriä halkaisijaltaan. Vesikasveista rakennettu pesä on noin metrin syvyisessä vedessä kelluva lautta, jossa on korkea reuna ja keskellä syvä kuppi. Pesä sijaitsee pariskunnan ympäri vuoden asuttamalla pienellä reviirillä, jossa ne suorittavat pesänsä jatkuvaa kunnostusta ja parantelua. Naaras munii kolmesta seitsemään munaa ja hautoo niitä noin 30 vuorokautta. Poikaset viipyvät pesässä jopa neljä kuukautta ennen kuin oppivat lentämään.
