Loistonärhi (Cyanocorax yncas) on amerikkalainen loistavan värinen varpuslintu. Uusimman luokittelun mukaan lajin pohjoinen populaatio on erotettu omaksi lajiksi C. luxuosus.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
Kaikkiruokaiset eläimetKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Ar
ArboreaalinenVa
Vanhat eläimetMa
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetPa
ParveiluEi
Ei siirtolainenG
alkaaLoistonärhi on 25–27 cm pitkä. Sen pyrstö on melko pitkä mutta siivet ovat lyhyehköt ja pyöreäpäiset. Höyhenpuku on hyvin värikäs: vatsapuoli on keltainen, kurkku ja rinta mustat, poski, päälaki ja niska loistavan siniset, selkä ja siivet vihreät ja pyrstö kirjava. Loistonärhet elävät parvissa, joihin emojen lisäksi kuuluu kuluvan lisääntymiskauden poikasia sekä edellisvuotisen pesyeen nuoria pesimättömiä lintuja.
Loistonärhet elävät kahdessa erillispopulaatiossa Amerikassa. Pohjoinen populaatio elää Teksasin Rio Grandelta Hondurasin keskiosiin, eteläinen populaatio Kolumbiasta ja Venezuelasta Ecuadoriin, Peruun ja Boliviaan. Lajin elinympäristön ala on 580 000 neliökilometriä ja maailman populaation koko on 0,5–5 miljoonaa yksilöä. Laji on pääasiassa paikkalintu.
Pohjoiset linnut asuvat harvakasvuisissa metsissä, joissa on tiheä pensaskerros, sekä myös sitrushedelmäviljelyksillä. Eteläamerikkalaiset linnut asuvat sademetsissä, metsänreunoissa ja metsäaukeilla.
Loistonärhet ovat kaikkiruokaisia. Niiden ruokavalio käsittää hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia, marjoja ja siemeniä.
Pesä on yleensä tiheikössä, tiheässä pensaassa tai puussa. Sekä naaras että koiras rakentavat pesää, toisinaan myös parven muut yksilöt osallistuvat rakennustalkoisiin. Pesä on rakennettu ohuista risuista niin että munat erottuvat alhaalta katsottaessa. Keskimääräinen munaluku on neljä. Naaras hautoo yksin noin 17 päivää. Koiras ruokkii hautovaa naarasta ja myös poikasia. Poikasten lähdettyä pesästä niitä ruokitaan vielä noin kolmen viikon ajan.
