Hamadryas, Pyhäpaviaani
Vaippapaviaani eli hamadryas eli pyhäpaviaani (Papio hamadryas) on kaikkein pohjoisimpana elävä paviaanilaji.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
Kaikkiruokaiset eläimetKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Ma
MaanpäällinenAr
ArboreaalinenVa
Vanhat eläimetZo
ZoochoryRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Vi
ViviparousPo
PolygynyDo
DominanssihierarkiaEr
Erittäin sosiaalinenEi
Ei siirtolainenH
alkaaVaippapaviaanin kasvot eroavat muista paviaaneista niiden punaisuudella. Pitkänomainen kuono on profiililtaan ylöspäin työntyvä. Turkki on paksu ja väriltään se on naarailla ruskea ja uroksilla vaaleanharmaa. Täysikasvuisella uroksella on huomiota kiinnittävä helmenharmaa harja.
Kooltaan vaippapaviaani on keskikokoinen ja täysikasvuisena uroksen massa voi olla 25 kg. Lajin yksilöt ovat pituudeltaan ilman häntää noin 60–72 cm ja hännän pituus on 32–60 cm.
Vaippapaviaanilauma on suuri ja se käsittää tavallisesti johtajauroksen, joka johtaa naaraita, nuoria uroksia ja poikasia. Nuoret urokset pysyvät laumassaan yleensä vain sukukypsyyteensä asti.
Lajille on tyypillistä elää maassa eikä kiipeillä puissa ja yöpyminen tapahtuu yleensä kallionkielekkeillä tai rantatörmillä. Vaippapaviaanin ruokavalioon kuuluvat kasvit, hyönteiset ja pikkueläimet.
Vaippapaviaaninaaras tulee sukukypsäksi ikävuosien 3,5–4 välillä ja urokset vasta 4–6-vuotiaina. Laji voi lisääntyä vuodenajasta riippumatta. Raskaus kestää 160-183 vuorokautta ja poikasia syntyy tavanomaisesti vain yksi kerrallaan.