Atlaskehrääjä (Attacus atlas) on Kaakkois-Aasiassa esiintyvä yöperhonen. Se on eräs maailman kookkaimmista perhoslajeista ja sen siipien pinta-ala on kaikista perhoslajeista suurin.Atlaskehrääjän siivet ovat punaruskeat ja kunkin siiven keskellä on...
Monarkkiperhonen (Danaus plexippus) on täpläperhosten (Nymphalidae) heimoon kuuluva suurikokoinen päiväperhonen. Monarkkiperhosen alalaji Danaus plexippus plexippus vaeltaa Pohjois-Amerikassa vuosittain pitkiä matkoja Suurten järvien ja Meksikon...
Kiinanherhiläinen, suomalaisissa uutislähteissä kutsuttu nimellä ”Aasian jättiherhiläinen” (Vespa mandarinia) on maailman suurin herhiläislaji. Sen vartalo voi kasvaa 50 millimetrin mittaiseksi ja siipien kärkiväli 76 millimetriin. Sen pistin on...
Keltakuumehyttynen (Aedes aegypti) on maailman laajuisesti esiintyvä hyttyslaji. Sitä esiintyy lauhkean vyöhykkeen eteläosissa ja tätä lämpimämmillä seuduilla. Keltakuumehyttysen leviämistä rajoittaa kylmät talvet, joista sen munat eivät selviydy....
Mulperiperhonen eli silkkiperhonen (Bombyx mori), on silkkikehrääjiin kuuluva perhonen, jonka toukan kotelosta eli kokongista saadaan silkkiä. Laji on saanut nimensä toukkien ravintokasvin, valkomulperipuun (Morus alba) mukaan. Mulperiperhosta...
Russakka eli saksantorakka (Blattella germanica) on russakansukuisten (Ectobiidae) heimoon kuuluva, kaikkialle maailmaan levinnyt torakkalaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2019 russakka katsottiin arviointiin soveltumattomaksi (NA), sillä...
Luotimuurahainen (Paraponera clavata) on muurahaisten (Formicidae) heimoon kuuluva hyönteislaji. Se on kooltaan jopa kaksi senttimetriä ja on yksi maailman suurimmista muurahaislajeista. Luotimuurahainen tunnetaan myös kivuliaista pistoksistaan,...
Jauhopukki (Tenebrio molitor) on linnunpesissä, lahopuussa ja ihmisasunnoissa kaikkialla maailmassa tavattava kovakuoriainen. Aikuinen jauhopukki on noin 20 mm pitkä ja väritykseltään hohtavan tummanruskea tai musta. Sen toukka eli jauhomato on myös...
Päätäi (Pediculus humanus var. capitis) on väiveiden ja täiden lahkoon kuuluva 2–3 mm pitkä siivetön hyönteislaji, joka loisii ihmisissä. Nykytietämyksen mukaan se on vaatetäin (Pediculus humanus var. humanus) kanssa samaa lajia eikä muodosta edes...
Herhiläinen (Vespa crabro) on Euroopan kookkain ampiaislaji, ja se kuuluu herhiläisten sukuun. Laji jaetaan noin 10 alalajiin, joista Suomessa elää Vespa crabro crabro, mutta myös nimialalajia punaisempi Vespa crabro germana voi joskus harhautua...
Amerikantorakka (Periplaneta americana) eli sokeritorakka on kookkain Suomessa tavatuista torakoista, sen pituus on 28–45 mm. Väritykseltään se on kiiltävän punaruskea. Amerikantorakka on merkittävä ihmisen seuralaislaji. Se on levinneisyydeltään...
Harlekiinileppäpirkko eli harlekiinipirkko (Harmonia axyridis) on 5-9 millimetriä pitkä leppäkerttulaji, jonka pohjaväri voi olla, keltaoranssi, oranssinpunainen, punainen tai musta. Pilkut ovat mustia tai punaisia. Harlekiinileppäpirkko on peräisin...
Satiainen (Pthirus pubis) on ihmisen karvoissa, etenkin häpykarvoituksessa tavattava 1,5–2 millimetriä pitkä täi. Alue, jossa on satiaisia, kutiaa kovasti, ja ihossa voi näkyä sinisiä täpliä ja raapimajälkiä. Satiaiset siirtyvät ihmisestä toiseen...
Tiikerihyttynen (Aedes albopictus) on hyttysten heimoon kuuluva aasialainen laji. Lajista käytetään myös nimitystä aasian tiikerihyttynen. Laji saapui Eurooppaan käytettyjen autonrenkaiden kaupan mukana. Autonrenkaiden sisälle oli jäänyt vettä,...
Herkuleskuoriainen (Dynastes hercules) on eräs maapallon kookkaimmista tunnetuista kovakuoriaislajeista. Sitä tavataan sademetsissä aina Keski-Amerikasta Etelä-Amerikan Brasiliaan ja Pienille Antilleille saakka.
Mustasotilaskärpänen (Hermetia illucens) on asekärpästen (Stratiomyidae) heimoon kuuluva hyönteislaji. Aikuinen kärpänen elää viikon verran.
Espanjankärpänen (Lytta vesicatoria) on Euraasiasta kotoisin oleva metallinvihreä kovakuoriainen, joka kuuluu toukohärkien heimoon. Se on saanut nimensä siitä, että se on hyvin yleinen Espanjassa ja muualla Välimeren alueella. Laji tunnetaan myös...
Saarnenjalosoukko (Agrilus planipennis) on jalokuoriaisten (Buprestidae) heimoon kuuluva kovakuoriaislaji. Aikuinen saarnenjalosoukko on pituudeltaan 8,5–14,0 mm pitkä ja leveydeltään 3,1–3,4 mm leveä. Ulkonäöltään aikuinen saarnenjalosoukko on...
Keittiökoisa eli intianjauhokoisa (Plodia interpunctella) on koisaperhosmaisiin kuuluva tuhohyönteinen. Keittiökoisanaaras munii elintarvikkeisiin, jossa toukat kuoriutuvat ja alkavat aterioida. Laji ei ole ihmisen terveydelle vaarallinen.
Etelänpäiväkiitäjä (Macroglossum stellatarum) on keskikokoinen kiitäjäperhoslaji. Se on ahkera vaeltaja, joka lentää säännöllisesti pitkiäkin matkoja.
Puuvillakärsäkäs (Anthonomus grandis) on Keski-Amerikasta lähtöisin oleva puuvillan tuholainen.Puuvillakärsäkäs levisi Meksikosta Yhdysvaltoihin, jossa se havaittiin ensi kertaa Brownsvillessa 1892. Vuoteen 1915 se oli saavuttanut Alabamaan ja...
Dermatobia hominis on trooppisessa Amerikassa esiintyvä kiiliäiskärpänen. Se on ainoa kiiliäislaji, jonka toukat elävät erityisesti ihmisen ihossa, joskin isännäksi kelpaa myös koko joukko muita nisäkkäitä ja jopa lintuja. Kärpäsen toukka tunnetaan...
Koloradonkuoriainen (Leptinotarsa decemlineata) eli perunakuoriainen on tuhohyönteinen, joka on vaarallinen muun muassa perunalle.
Vaatekoi (Tineola bisselliella) on aitokoiden heimoon kuuluva pikkuperhonen. Se on tunnettu sisätiloissa elävä laji.
Leipäkuoriainen eli leipäpukki (Stegobium paniceum) kuuluu puunkaivajien (Anobiidae) kuoriaisheimoon. Aikuinen leipäkuoriainen on 3 mm pitkä, ruosteenruskea ja tiheäkarvainen kuoriainen. Toukka on 3 mm pitkä, käyrä ja vaalea. Leipäkuoriainen...
Lutikka eli seinälude (Cimex lectularius) on luteisiin kuuluva hyönteinen. Alkujaan se on ollut pelkästään lepakon loinen, mutta se on sopeutunut myös ihmisen ja joidenkin lemmikkieläinten loiseksi. Se imee isäntäeliöltään verta öisin. Lutikan ei...
Hiekkakirppu (Tunga penetrans) on maapallon trooppisilla alueilla tavattava loishyönteinen.
