Muuttohaukka eli jalohaukka (Falco peregrinus) on keskikokoinen päiväpetolintu. Se on maailman nopein eläin ja voi pystysuorassa syöksyssä kiitää jopa lähes 400 km/h. Laji kärsi vakavasti DDT:stä ja muista ympäristömyrkyistä, mutta Suomen kanta on...
Jättiläisalbatrossi (Diomedea exulans) on albatrossien (Diomedeidae) heimoon kuuluva suurikokoinen merilintu.
Flamingo (Phoenicopterus roseus) on Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Euroopassa elävä flamingolaji.
Lehmähaikara (Bubulcus ibis) on haikaroiden heimoon kuuluva lintu, jonka levinneisyysalue ulottuu kaikille mantereille Etelämannerta lukuun ottamatta. Suomessa on tavattu seitsemän luonnonvaraiseksi tulkittua yksilöä. Lajin nimi tulee siitä, että se...
Afrikanvaris, aikaisemmalta nimeltään mustavalkovaris (Corvus albus) on afrikkalainen varista (Corvus corone cornix) muistuttava varpuslintu. Lajin nimesi Philipp Ludwig Statius Müller 1776.
Liejukana (Gallinula chloropus) on rantakanojen heimoon kuuluva laajalle levinnyt laji.
Punakuiri (Limosa lapponica) on isokokoinen rantalintu. Se on muuttolintu, joka saapuu Suomeen toukokuussa ja lähtee syyskuun loppupuolella. Lajin nimesi Carl von Linné vuonna 1758.
Kalatiira (Sterna hirundo) on tiirojen heimoon kuuluva lintulaji, jota tavataan pesivänä lajina Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian pohjoisosissa.
Tukkasotka (Aythya fuligula) on keskikokoinen sukeltajasorsa. Se pesii lauhkeilla ja pohjoisilla Euraasian alueilla ja silloin tällöin sitä tavataan myös Pohjois-Amerikassa.
Pikkuflamingo (Phoenicopterus minor, syn. Phoeniconaias minor) on flamingolintulaji.
Pikkutropiikkilintu, aikaisemmilta nimiltään pikkujouhipyrstö ja keltanokkatropiikkilintu (Phaethon lepturus) on pitkäpyrstöinen tropiikkilintujen heimoon kuuluva merilintulaji.
Pulmussirri (Calidris alba) on pieni kahlaaja.
Etelämantereenkihu (Stercorarius maccormicki) on kihujen sukuun kuuluva lintulaji, joka elää eteläisellä pallonpuoliskolla. Sen kannan arvioidaan olevan vakaa.Lajin levinneisyysaluetta ovat Antarktis, Antigua ja Barbuda, Argentiina, Barbados,...
Naamiosuula (Sula dactylatra) on valtamerillä elävä suulalaji. Se elää laajalla alueella trooppisilla merillä, ja siitä tunnetaan noin neljä alalajia. Nimialalaji dactylatra elää Karibian ja Lounais-Atlantin alueella, alalaji melanops Intian...
Nokitiira (Onychoprion fuscata), aiemmin Sterna fuscatus, on nokitiirojen sukuun kuuluva trooppisten merten tiira.
Kuovi eli vanhalta nimeltään isokuovi (Numenius arquata) on Euroopan suurin kahlaajalaji. Tämä varhain palaava muuttolintu esiintyy myös Suomessa. Siihen liittyy sananlasku: ”Kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle.” Kuovi on...
Rantasipi (Actitis hypoleucos) on yleensä noin 20 senttimetriä pitkä, vesistöjen liepeillä pesivä kurppien heimoon kuuluva kahlaaja.
Karikukko (Arenaria interpres) on kirjava kahlaajalintu. Lajin nimesi Carolus Linnaeus 1758.
Kyyryhaikara (Butorides striata) on pienehkö haikaralaji.
Keijutiira, aikaisemmalta nimeltään valkotiira (Gygis alba) on tiiroihin kuuluva lintulaji, jota tavataan trooppisista meristä. Se on pieni ja täysin valkoinen. Keijutiira ei tee pesää, vaan munii paljaille oksille, puunrunkojen koloihin tai...
Siperiankurmitsa (Pluvialis fulva) on keskikokoinen kahlaajalintu. Aikaisemmin sitä pidettiin amerikankurmitsan alalajina.
Valkotropiikkilintu, aikaisemmalta nimeltään punapyrstötropiikkilintu (Phaethon rubricauda) on trooppisilla merialueilla elävä pelikaanilintu. Lajista tunnetaan neljä alalajia, joista nimialalaji rubricauda elää Intian valtameren länsiosissa,...
Pikkukuovi (Numenius phaeopus) on runsaslajiseen kurppien (Scolopacidae) lintuheimoon kuuluva kahlaaja.
Tylli (Charadrius hiaticula) on kahlaajiin kuuluva rantalintulaji.
Ruusutiira (Sterna dougallii) on laajalle levinnyt tiiralaji. Sen nimi tulee pesintäajan punertavasta väristä.
Valkoviklo (Tringa nebularia) on subarktinen kurppalintu. Lajin nimesi Johan Ernst Gunnerus vuonna 1767.
Kuovisirri (Calidris ferruginea) on vuosittain Suomessa vieraileva pitkäkoipinen rantalintu. Lajin kuvaili tieteelle Erik Pontoppidan vuonna 1763.
Ruskotiira, aikaisemmalta nimeltään hömötiira (Anous stolidus) on kaikilla valtamerillä esiintyvä tummapukuinen tiira.
Tundrakurmitsa (Pluvialis squatarola) on keskikokoista hieman suurempi arktinen kahlaaja. Lajin nimesi Carl von Linné 1758.
Pikkusirri (Calidris minuta) on pienikokoinen rantalintu kurppien heimosta.
Naamioviheltäjäsorsa (Dendrocygna viduata) on sorsalintulaji.
Pikkutiira (Sternula albifrons, aiemmin Sterna albifrons) on pienin tiiralaji.
Mauritiuksentuulihaukka (Falco punctatus) on Mauritiuksen kotoperäinen jalohaukka.
Etelänkeiju (Oceanites oceanicus) on pieni Antarktiksen tuntumassa elävä merilintu. Heinrich Kuhl antoi lajille englanninkielisen nimen Wilson's Storm-petrel skotlantilaisen ornitologin Alexander Wilsonin kunniaksi.
Pikkufregattilintu (Fregata ariel) on valtamerillä elävä pelikaanilintu. Lajista tunnetaan kolme alalajia. Nimialalaji ariel elää Intian valtameren keski- ja itäosissa sekä Tyynenmeren keskiosissa, alalaji iredalei Intian valtameren länsiosissa,...
Töyhtötiira, aikaisemmalta nimeltään harjatiira (Thalasseus bergii) on eteläisen pallonpuoliskon valtamerten lintu.
Suippopyrstöliitäjä (Ardenna pacifica) on ulappaliitäjien heimoon kuuluva eteläisillä valtamerillä elävä ulappalintu. Sen laaja elinympäristö käsittää muun muassa Havaijin, Revilla Gigedon saaret, Japanin ulkosaariston, Seychellit ja Australian...
Kapinmyrskyliitäjä (Daption capense) on yleinen Antarktiksen ja eteläisten merialueiden ulappaliitäjälaji. Kapinmyrskyliitäjä on ainut Daption-sukuun kuuluva laji, ja sillä on kaksi alalajia: Daption capense australe ja Daption capense capense.
Luolakahlaaja eli rapukurmitsa (Dromas ardeola) on mustavalkoinen, erikoinen kahlaaja. Se on oman sukunsa ja heimonsa (Dromadidae) ainoa laji.
