Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Miekkavalas (Orcinus orca) on suurin delfiinien heimoon kuuluvista valaslajeista. Se on päältä musta ja alta valkea sukkulamainen valas, jolla on korkea selkäevä. Miekkavalaskoiras voi painaa lähes 10 tonnia ja olla melkein 10 metrin pituinen....
Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin. Se on maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin: sen levinneisyysalue käsittää lähes koko Pohjois-Amerikan ja Euraasian. Lisäksi Pohjois-Afrikassa elää jonkin verran kettuja.Kettu on aikaisemmin...
Maitovalas eli beluga (Delphinapterus leucas) on toinen sarvivalaiden heimon kahdesta lajista, ja sukunsa ainoa.Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että nimitys beluga vahvistettaisiin tämän lajin ensisijaiseksi suomenkieliseksi nimeksi.
Ryhävalas (Megaptera novaeangliae) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva, oman sukunsa ainoa laji. Sitä tavataan kaikilla maailman merillä ja ne suosivat matalia rannikkovesiä.Ryhävalas tunnetaan erityisesti ruumiinkokoonsa nähden pitkistä kylkievistä,...
Kärppä eli portimo (Mustela erminea) on näätäeläimiin kuuluva pienikokoinen petoeläin, joka elää pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeissa ja viileissä oloissa, muun muassa Suomessa.Kärpän tärkeintä ravintoa ovat vesi-, metsä- ja peltomyyrät sekä oravat...
Saksanhirvi eli punahirvi eli isokauris (Cervus elaphus) on hirvieläinten heimoon ja jalohirvien alaheimoon kuuluva sorkkaeläinlaji, jota tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Se on ainoa Euroopassa luontaisesti esiintynyt...
Kotihiiri (Mus musculus) on pieni ihmisasumusten ja varastojen liepeillä viihtyvä jyrsijälaji. Kotihiiri pääsee helposti asuinrakennusten sisätiloihin jopa alle senttimetrin kokoisesta kolosta ja erilaisten materiaalien läpi. Se on aktiivisin...
Näätä eli mäntynäätä (Martes martes) on näätäeläimiin kuuluva nisäkäslaji. Se on heimonsa tyypillinen edustaja ja siksi antanut nimensäkin sille. Sitä tavataan lähes koko Euroopassa sekä osissa Lähi-itää, Kaukasuksella ja Siperian länsiosissa. Näätä...
Pikkumiekkavalas (Pseudorca crassidens) on yksi suurimmista delfiinilajeista. Se muistuttaa miekkavalasta ulkonäöltään ja käytökseltään, molemmat hyökkäävät toisten valaiden kimppuun ja tappavat niitä. Pikkumiekkavalas on Pseudorca-suvun ainoa...
Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäslaji. Oravaa esiintyy Euraasian pohjoisosien metsissä ja suurimmassa osassa Eurooppaa.Aikuinen orava painaa keskimäärin noin 300 grammaa ja on häntineen noin 35 senttimetriä pitkä. Sen...
Mäyrä (Meles meles) on ahman jälkeen suurin Suomessa elävä näätäeläin. Se tunnetaan myös nimillä euraasianmäyrä ja metsäsika.
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Kirjohylje (Phoca vitulina) on pienikokoinen hylje, jota tavataan Itämeren eteläosassa, Pohjois-Atlantilla ja Tyynen valtameren pohjoisosassa. Suomessa kirjohyljettä on tavattu satunnaisesti (myös Tenojoessa).
Hanhennokkavalas eli aiemmalta nimeltään cuvierinvalas (Ziphius cavirostris) on laajimmalle levinnyt nokkavalaiden heimon laji ja sukunsa ainoa laji. Lajin tieteellinen nimi tulee latinan sanoista cavus (ontto) ja rostrum (kuono, nokka), jotka...
Siili eli eurooppalainen siili (Erinaceus europaeus) on siilien (Erinaceidae) heimoon kuuluva piikikäs nisäkäslaji. Se on yöeläin, jota esiintyy Länsi-Euroopassa sekä Pohjois-Euroopan lauhkeimmissa osissa. Suomessa laji elää aina Perämeren...
Saukko eli euraasiansaukko (Lutra lutra) on vesielämään sopeutunut näätäeläin (Mustelidae). Turkin takia saukko oli aikaisemmin haluttu riistaeläin, joten sen kanta pieneni voimakkaasti monilla alueilla metsästyksen vuoksi.Suomessakin saukko on...
Halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus) on suurikokoinen hyljelaji, jota tavataan Pohjois-Atlantin läntisten ja itäisten rannikkojen läheisyydessä sekä Itämeressä. Itämeren hallien katsotaan kuuluvan omaan alalajiin H. grypus macrorhynchus...
Seitivalas eli uurteisvalas (Balaenoptera borealis) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva laji, jota tavataan kaikilla merialueilla. Toisin kuin sukulaisensa sillivalas, se välttelee lahtia ja pysyttelee avoimemmilla merialueilla. Seitivalas vaeltaa...
Pyöriäinen (Phocoena phocoena) on yksi kuudesta pyöriäislajista ja yksi pienimmistä hammasvalaista. Sen elinpiiriä ovat pohjoiset merialueet, joissa se suosii matalia merialueita joiden keskilämpötila on noin 15 astetta. Pyöriäinen on ainoa...
Pullokuonodelfiini eli pullonokkadelfiini (Tursiops truncatus) on yleisin ja tunnetuin delfiinilaji. Lajia tavataan miltei kaikissa merissä paitsi napa-alueiden merialueilla. Yleensä delfinaarioissa olevat delfiinit ovat pullokuonodelfiinejä....
Pikkumetsähiiri (Apodemus sylvaticus) on Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa elävä metsähiiren ja peltohiiren sukulainen. Se on Euroopan yleisimpiä nisäkkäitä.
Kuplahylje, Klapmytsi,lähde? (Cystophora cristata) on varsinaisten hylkeiden heimoon kuuluva laji, joka asustaa pohjoisen Atlantin vesissä jäälautoilla. Läntisinnä sitä tavataan Baffininsaarella ja Newfoundlandilla Kanadassa ja idässä aina...
Rissondelfiini eli harmaadelfiini (Grampus griseus) on ainoa Grampus-sukuun kuuluva delfiinilaji. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin uudeksi nimeksi isodelfiiniä.
Pitkäeväpallopää eli pallopäävalas eli pallopää eli grindvalas eli pallokas (Globicephala melas, aiemmin G. melaena) on kookas delfiinilaji, jota tavataan sekä maapallon pohjoisilla että eteläisillä merialueilla. Nisäkäsnimistötoimikunta on...
Metsäjänis (Lepus timidus) on jäniseläinten lahkoon kuuluva nisäkäs, joka on sopeutunut pohjoisen Euraasian oloihin.
Kääpiökaskelotti (Kogia breviceps) on kaskelottien heimoon kuuluva valaslaji.
Lahtivalas (Balaenoptera acutorostrata) on hetulavalaisiin kuuluva laji, joka elää sekä pohjoisen että eteläisen pallonpuoliskon merialueilla. Lahtivalaita on maailmassa noin 500 000–700 000 yksilöä.
Vaivaislepakko (Pipistrellus pipistrellus) on siippojen heimoon kuuluva lepakkolaji.Aikaisemmin Pipistrellus pipistrellus tunnettiin nimellä kääpiölepakko. Laji kuitenkin jaettiin kahdeksi eri lajiksi, jolloin Pipistrellus pygmaeus piti nimen...
Metsämyyrä (Clethrionomys glareolus, syn. Myodes glareolus) on punaruskea, pääasiassa metsissä elävä jyrsijälaji. Se on hyvin yleinen Euroopassa ja elää lähes koko mantereella ja myös Siperiassa Baikaljärvelle saakka. Metsämyyrä syö pääasiallisesti...
Raitadelfiini (Stenella coeruleoalba) on yli kahden metrin pituinen hammasvalaslaji. Sitä tavataan maailman kaikilla trooppisilla ja lämpimillä merillä missä veden lämpötila on yli 20 astetta. Se kasvaa 220–240 cm pitkäksi, ja sillä on erityinen...
Pohjoisenpullokuonovalas (Hyperoodon ampullatus) on Hyperoodon-sukuun kuuluva nokkavalaslaji.
Valkokuvedelfiini eli valkokylkidelfiini eli keltalaikkudelfiini (Lagenorhynchus acutus) on Pohjois-Atlantilla elävä kirjava delfiinilaji, jonka maailmanlaajuisen kannan kooksi arvioidaan yli satatuhatta yksilöä. Molekyylianalyysien perusteella se...
Korvayökkö (Plecotus auritus) on isokorvainen lepakkolaji.
Vesisiippa (Myotis daubentonii) on lepakkolaji, jota tavataan pääasiassa Etelä-Suomessa, mutta sitä tavataan Keski-Suomeen saakka. Vesisiippa on yleinen koko Euroopassa. Vesisiippa kuuluu kapeasiipisiin lepakkolajeihin.
Valkokuonodelfiini eli kirjokuonodelfiini eli valkonokkadelfiini (Lagenorhynchus albirostris) on Pohjois-Atlantilla elävä delfiinilaji, jonka maailmanlaajuisen kannan kooksi arvioidaan yli satatuhatta yksilöä. Molekyylianalyysien perusteella se ei...
Vaivaispäästäinen (Sorex minutus) on Suomessa rauhoitettu nisäkäs.
Kääpiöhevosenkenkäyökkö (Rhinolophus hipposideros) on hevosenkenkäyökköjen heimoon kuuluva lepakkolaji. Lajin uudeksi nimeksi on nisäkäsnimistötoimikunta ehdottanut euroopanpikkuherkkoa.Sen siipien kärkiväli on 19–25 cm ja vartalo 4–4,5 cm sekä...
