Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Miekkavalas (Orcinus orca) on suurin delfiinien heimoon kuuluvista valaslajeista. Se on päältä musta ja alta valkea sukkulamainen valas, jolla on korkea selkäevä. Miekkavalaskoiras voi painaa lähes 10 tonnia ja olla melkein 10 metrin pituinen....
Jääkarhu (Ursus maritimus) on pohjoisen pallonpuoliskon arktisella alueella tavattava karhulaji. Se on suurin karhu ja suurin maalla elävä lihansyöjä. Maailmassa elää nykyisin arviolta 26 000 jääkarhua.Jääkarhun turkki on kokonaan valkoinen....
Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Sääksi eli kalasääski, vanhemmalta nimeltään kalasääksi, (Pandion haliaetus) on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannikoilla. Saaristossa levinneisyys rajoittuu sisä- ja välisaaristoon.Sääksi luetaan sääksien heimon...
Maitovalas eli beluga (Delphinapterus leucas) on toinen sarvivalaiden heimon kahdesta lajista, ja sukunsa ainoa.Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että nimitys beluga vahvistettaisiin tämän lajin ensisijaiseksi suomenkieliseksi nimeksi.
Jättiläiskalmarit (Architeuthidae) ovat kalmarien lahkoon kuuluvia mustekaloja, jotka ovat kolossikalmarin jälkeen maailman toiseksi suurikokoisimpia selkärangattomia eläimiä. Jättiläiskalmarien heimossa on vain yksi suku, Architeuthis, mutta lajien...
Mursu (Odobenus rosmarus) on suurikokoinen, vesielämään sopeutunut arktinen nisäkäslaji. Se on mursujen heimon (Odobenidae) ainoa jäljellä oleva laji, ja se jaetaan kahteen alalajiin: tyynenmerenmursuun ja atlantinmursuun.Mursu voi kasvaa yli kolmen...
Ryhävalas (Megaptera novaeangliae) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva, oman sukunsa ainoa laji. Sitä tavataan kaikilla maailman merillä ja ne suosivat matalia rannikkovesiä.Ryhävalas tunnetaan erityisesti ruumiinkokoonsa nähden pitkistä kylkievistä,...
Mississippinalligaattori eli amerikanalligaattori (Alligator mississippiensis) on suurin alligaattorilaji. Sen pituus on noin 3 m koirailla, naarailla vähemmän, mutta pisin tavattu yksilö on ollut 5,8 m pitkä. Sillä on vaalea vatsa, jossa ei ole...
Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Merisaukko (Enhydra lutris) on maailman pienin merinisäkäs. Sen hampaat, kallo ja turkki kertovat sopeutumisesta merielämään ja merestä saatavaan ravintoon.Merisaukosta on käytetty myös seuraavia tieteellisiä nimiä, mutta ne ovat vääriä ja...
Amerikankrokotiili (Crocodylus acutus) on suurikokoinen krokotiililaji. Se on Amerikan tunnetuimpia krokotiililajeja.lähde?
Amerikanharmaahaikara (Ardea herodias) on amerikkalainen haikaralaji, joka muistuttaa paljon harmaahaikaraa.
Liemikilpikonna (Chelonia mydas) on 0,8–1 metrin pituiseksi ja 200 kilon painoiseksi kasvava merikilpikonnalaji. Sen kilpi on väriltään yleensä oliivinvihreä tai tummanruskea, eikä se kykene vetämään päätään kilpensä sisälle. Sitä käytetään...
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on...
Sinijalkasuula (Sula nebouxii) on pitkäsiipinen suulien heimoon kuuluva merilintulaji.
Pikkumiekkavalas (Pseudorca crassidens) on yksi suurimmista delfiinilajeista. Se muistuttaa miekkavalasta ulkonäöltään ja käytökseltään, molemmat hyökkäävät toisten valaiden kimppuun ja tappavat niitä. Pikkumiekkavalas on Pseudorca-suvun ainoa...
Amerikansaukko eli kanadansaukko (Lontra canadensis) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva, osittain vedessä elävä nisäkäs, joka tunnetaan leikkisästä käytöksestään. Se on eräs suurikokoisimmista lajeista amerikansaukkojen suvussa ja näätäeläinten...
Amerikantylli (Charadrius vociferus) on amerikkalainen kahlaaja. Lajin nimesi ruotsalainen luonnontutkija Carl von Linné vuonna 1758.
Grönlanninvalas (Balaena mysticetus) on pohjoisilla merialueilla elävä suurikokoinen hetulavalaslaji.
Jättiläisalbatrossi (Diomedea exulans) on albatrossien (Diomedeidae) heimoon kuuluva suurikokoinen merilintu.
Merikotka (Haliaeetus albicilla) on haukkojen (Accipitridae) heimoon ja merikotkien (Haliaeetus) sukuun kuuluva suurikokoinen päiväpetolintu. Merikotka on siipivälillä mitattuna Suomen suurin lintu. Merikotka on Ahvenanmaan maakuntalintu.
Kuningasmerikotka (Haliaeetus pelagicus) on suurikokoinen, luoteisen Tyynenmeren rannikoiden päiväpetolintu.
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Lunni (Fratercula arctica) on ruokkien heimoon kuuluva lintulaji, jolla on värikäs nokka. Se on pelaginen merilintu, joka elää pääasiassa kalalla. Lunnit elävät suurissa yhteisöissä ja pesivät halkeamissa ja koloissa. Lintujen lukumäärä väheni...
Harmaavalas (Eschrichtius robustus) on valaiden lahkoon kuuluva laji. Harmaavalaiden heimoon Eschrichtiidae kuuluu vain yksi suku Eschrichtius ja siihen yksi valaslaji, harmaavalas. Harmaavalaat vaeltavat vuosittain pitkiä matkoja päästäkseen...
Karettikilpikonna (Eretmochelys imbricata) kilpikonnien lahkoon kuuluva merikilpikonnien heimon laji. Uhanalaisuudestaan huolimatta rauhoitettua lajia pyydystetään sen kilven takia. Ravinnokseen se käyttää pienempiä merieläimiä ja levää. Pesiviä...
Trumpettikurki (Grus americana) on Kanadan kotoperäinen kurkilaji. Se elää nykyisin vain maan keskiosissa Luoteisterritorioiden ja Albertan rajoilla sijaitsevassa Wood Buffalon kansallispuistossa. Vastikään laji on onnistunut pesimään myös...
Kirjohylje (Phoca vitulina) on pienikokoinen hylje, jota tavataan Itämeren eteläosassa, Pohjois-Atlantilla ja Tyynen valtameren pohjoisosassa. Suomessa kirjohyljettä on tavattu satunnaisesti (myös Tenojoessa).
Amerikanjääkuikka (Gavia immer) on suurikokoinen pohjoisten alueiden vesilintu. Se on suomalaisia serkkujaan kuikkaa ja kaakkuria kookkaampi, isonokkaisempi ja paksukaulaisempi. Sen lähin sukulainen on jääkuikka.
Lapintiira (Sterna paradisaea) on tiiralintu, joka pesii arktisella ja kylmällä vyöhykkeellä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, talvehtien kuitenkin kaukana Etelämannerta ympäröivillä merialueilla. Lapintiiran vuosittaiset muuttomatkat ovat...
Etelänbastardikilpikonna (Lepidochelys olivacea) on pienehkö merikilpikonna, joka elää maailman lämpimissä merissä ja lisääntyy suurin joukoin tietyillä rannoilla.
Lumihanhi (Anser caerulescens) on pohjoisamerikkalainen hanhilaji.
Lamantiini eli kynsimanaatti eli manaatti (Trichechus manatus) on yksi kolmesta manaattien nisäkäsheimon lajista. Se elää vuorovesisuistoissa, suurissa joissa ja matalissa merissä Floridassa, Karibianmerellä ja Etelä-Amerikan pohjoisrannikolla...
Grönlanninhylje (Pagophilus groenlandicus, aiemmin Phoca groenlandica) on hyljelaji, joka elää Pohjois-Atlantilla ja Jäämerellä. Se on sukunsa Pagophilus ainoa laji. Grönlanninhylkeen kanta jakautuu kolmeen populaatioon, jotka eivät kuitenkaan ole...
Amerikannokikana (Fulica americana) on amerikkalainen rantakana. Lajista tunnetaan kaksi alalajia, joista nimialalaji americana asuttaa Pohjois-Amerikan Alaskan kaakkoisosista Nova Scotiaan, ja sieltä etelään aina Nicaraguaan ja Costa Ricaan sekä...
Isokoskelo (Mergus merganser) on iso vesilintu, joka muistuttaa ruumiinmuodoltaan vähän silkkiuikkua.
Amerikaniibishaikara (Mycteria americana) on suuri amerikkalainen haikaralaji, joka kuuluu kattohaikaroiden heimoon. Sen vanhempi suomenkielinen nimi on metsähaikara. Nimestään huolimatta amerikaniibishaikara ei kuulu iibisten heimoon, kuten eivät...
