Tunturipöllö (Bubo scandiacus, synonyymi Nyctea scandiaca) on pohjoisella tundravyöhykkeellä tavattava suurikokoinen pöllölaji. Tunturipöllö on sopeutunut monin tavoin arktiseen elinympäristöönsä. Valkean sulkapeitteensä ansiosta se maastoutuu hyvin...
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Lunni (Fratercula arctica) on ruokkien heimoon kuuluva lintulaji, jolla on värikäs nokka. Se on pelaginen merilintu, joka elää pääasiassa kalalla. Lunnit elävät suurissa yhteisöissä ja pesivät halkeamissa ja koloissa. Lintujen lukumäärä väheni...
Möhkäkala (Mola mola) on möhkäkalojen heimoon kuuluva erikoisen muotoinen kala, joka elää lauhkeilla ja trooppisilla merillä. Möhkäkalat ovat valtavan kokoisia, levinneet laajalti ja ulkonäöltään eriskummallisia, mutta niistä tiedetään varsin vähän....
Isotrappi (Otis tarda) on suurikokoinen kurkilintu, joka elää Euraasian lauhkeilla alueilla. Laji on tavattu Suomessa kolme kertaa: vuosina 1806, 1853 ja 1942.
Kuplahylje, Klapmytsi,lähde? (Cystophora cristata) on varsinaisten hylkeiden heimoon kuuluva laji, joka asustaa pohjoisen Atlantin vesissä jäälautoilla. Läntisinnä sitä tavataan Baffininsaarella ja Newfoundlandilla Kanadassa ja idässä aina...
Jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) on kirkkaiden, virtaavien vesien pohjalla elävä suurikokoinen nilviäislaji, jonka alkuperäinen levinneisyys kattaa laajoja alueita pohjoisesta pallonpuoliskosta. Raakku on sekä Suomessa että...
Holkeri eli jäähai tai grönlanninhai (Somniosus microcephalus) on suurikokoinen hailaji, joka elää Atlantin valtameren pohjoisosissa. Holkerin läheinen sukulaislaji Somniosus pacificus puolestaan elää arktisen Tyynenmeren alueella.Mikään muu...
Alli (Clangula hyemalis) on keskikokoinen musta-ruskea-valkea sorsalintu. IUCN on luokitellut sen vuodesta 2012 lähtien vaarantuneeksi lajiksi. Suomessa alli on luokiteltu silmälläpidettäväksi.
Punasotka (Aythya ferina) on keskikokoinen sorsalintu.
Pikkukajava (Rissa tridactyla) on pohjoisten valtamerten lokinsukuinen lintu.
Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) on pienikokoinen uikkulintu. Lajin kuvaili ja nimesi Carl von Linné 1758.
Jättiläishai (Cetorhinus maximus) on maailman toiseksi kookkain hailaji. Vain valashai on sitä suurempi. Jättiläishai on ainoa Cetorhinidae-heimon elossa oleva jäsen, joskin myös kitahain on arveltu kuuluvan tähän heimoon.Jättiläishaita tavataan...
Kiljuhanhi (Anser erythropus) on tundrahanhen läheinen sukulainen, uhanalaisin hanhilaji koko Euraasiassa. Lajin kanta pienenee, ja sen maailmankannaksi arvioidaan 24 000–40 000 yksilöä. Pohjoismaiden (Norja, Suomi, Ruotsi) pesimäkannaksi arvioitiin...
Turturikyyhky (Streptopelia turtur) on pienikokoinen ja uhanalainen kyyhkylaji.
Jättiläislepakko (Nyctalus lasiopterus) on siippojen heimoon kuuluva lepakkolaji. Laji on Euroopan suurin lepakkolaji, ja sen siipien kärkiväli on noin 46 cm. Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin...
Turska (Gadus morhua) on Pohjois-Atlantin kalastuksessa perinteisesti tärkeimpiä saaliskaloja niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Turska elää myös Itämeressä, mutta sen esiintyminen Suomen rannikolla on ajoittaista.
Karppi (Cyprinus carpio) on suurikokoinen makean veden särkikala. Suomessa karppi menestyy vain istutettuna, sillä Suomen ilmasto on liian viileä sen lisääntymiseen luonnossa. Maailmanlaajuisesti karppi on kalanviljelyssä yksi kolmesta runsaimmin...
Piikkihai (Squalus acanthias) on piikkihaiden heimoon kuuluva rustokalalaji, joka voi kasvaa metrin mittaiseksi. Se on saanut nimensä selkäevissä olevista piikeistä. Väriltään se on harmahtavan ruskea, vatsapuolelta vaalea. Piikkihai syö kalaa ja...
Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on suuri mustanpuhuva sorsalintu.
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji. Ankerias on katadrominen vaelluskala, eli se viettää pääosan elämästään makeavetisissä sisävesissä mutta vaeltaa suolaisiin merivesiin kutemaan....
Sillihai (Lamna nasus) on suurikokoinen hailaji ja yksi nopeimmista haista. Sillihai on piikkihain ohella ainoa Suomessa tavattu hailaji.Sillihain liha on arvostettu ruoka-aine, ja laji on taloudellisesti tärkeä kalateollisuudelle. Varsinkin...
Sarakerttunen (Acrocephalus paludicola) on pienikokoinen, uhanalainen varpuslintu.
Molukkirapu (Limulus polyphemus) on elävä fossiili, joka elää valtamerissä. Sen sukulaisia eli merissä jo 400–350 miljoonaa vuotta sitten. Nykyisin heimosta elää neljä lajia, muut niistä ovat pienikokoisempia ja niitä tavataan Aasian...
Vuollejokisimpukka (Unio crassus) on virtaavissa vesissä elävä, luonnonsuojelulailla suojeltu suursimpukkalaji. Se on myös mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IV (a), joka tarkoittaa, että lajin yksilöt ovat EU:ssa tiukasti...
Piikkimakrilli (Trachurus trachurus) on ahvenkaloihin kuuluva merikala, joka kasvaa tyypillisesti 22-senttiseksi ja voi suurimmillaan painaa jopa kaksi kiloa.Piikkimakrilli on itäisen Atlantin rannikoiden lajia, jonka levinneisyys ulottuu Norjasta...
Harmaakoirahai tai harmaahai (Galeorhinus galeus) on koirahaiden (Triakidae) heimoon kuuluva haikala, joka kasvaa jopa kaksimetriseksi. Sitä tavataan 50–100 metrin syvyydessä mantereiden länsirannikoilla sekä Välimeressä. Se on melko yleinen Tanskan...
Vasarahai (Sphyrna zygaena) on suurikokoinen hailaji, jota tavataan maailman kaikilla lauhkeilla rannikkoalueilla. Vasarahaita kohtaan kohdistuu nykyään laajalti metsästyksen uhka, joka laskee sen kantaa.
Kettuhai (Alopias vulpinus) on valtamerten trooppisissa ja lauhkeissa osissa elävä noin kuuden metrin pituinen hai, jonka pyrstöevän ylälohko on yhtä pitkä kuin muu ruumis. Pyrstönsä avulla se ajaa pieniä kaloja tiiviiksi parveksi ja käyttää sitä...
Litteäjärvisimpukka (Pseudanodonta complanata) on harvinainen makean veden simpukkalaji.
Keihäsrausku (Dasyatis pastinaca) on keihäsrauskujen heimon rustokala, jota esiintyy Koillis-Atlantilla ja Välimerellä. Lajia tavataan hiekka- ja mutapohjilla ja joskus rantavesissä kivipohjilla.Noin 60 cm leveäksi kasvavan keihäsrauskun...
Venäjänsampi (Acipenser gueldenstaedtii) on isokokoinen kalalaji. Sen selkä on vihertävänharmaa, kyljet vaaleammat ja vatsa valkoinen. Kyljessä on selvä väriraja. Kuono on tylpempi kuin muilla sampilajeilla.Venäjänsampea tavattiin alkujaan...
Sterletti (Acipenser ruthenus) on sampea pienempi sampikala. Sen erottaa sammesta muun muassa kyljissä olevien kilpien lukumäärästä, joka sterletillä on 58–70, sammella 24–40.
Jokirapu eli rapu (Astacus astacus) on kymmenjalkaisiin kuuluva sisävesien äyriäinen. Se on Euroopan yleisin luonnonvarainen rapulaji, ja sen esiintymisaluetta ovat järvet ja virtaavat vedet pohjoisessa ja keskisessä Euroopassa Ranskasta Venäjälle...
Siika (Coregonus lavaretus) on Euraasian pohjoisosien sisä- ja murtovesissä elävä lohikalojen lahkon parvikala.Siika on erittäin monimuotoinen kala, josta voi samassakin järvessä elää morfologisesti, ravinnonkäytöltään, kasvunopeudeltaan ja...
Euroopansampi eli sampi (Acipenser sturio) on uhanalainen eurooppalainen sampikalalaji.
Täpläpunahai (Scyliorhinus stellaris; aiemmin kissahai) on noin 90 cm pitkä hailaji.Täpläpunahait elävät itäisellä Atlantilla päiväntasaajalta Norjan rannikolle sekä Välimerellä. Ne voivat elää jopa 25–30-vuotiaiksi. Laji käyttää ravinnokseen muita...
Mustaeväkampela (Glyptocephalus cynoglossus) on oikeasilmäkampeloiden (Pleuronectidae) heimoon kuuluva merivesissä elävä kalalaji.
