Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Amerikankrokotiili (Crocodylus acutus) on suurikokoinen krokotiililaji. Se on Amerikan tunnetuimpia krokotiililajeja.lähde?
Andienkondori (Vultur gryphus) on maailman kookkaimpia lentotaitoisia lintuja. Se elää vankeudessa ainakin 60-vuotiaaksi. Se on Chilen, Kolumbian, Bolivian ja Ecuadorin kansallislintu.
Liemikilpikonna (Chelonia mydas) on 0,8–1 metrin pituiseksi ja 200 kilon painoiseksi kasvava merikilpikonnalaji. Sen kilpi on väriltään yleensä oliivinvihreä tai tummanruskea, eikä se kykene vetämään päätään kilpensä sisälle. Sitä käytetään...
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on...
Silmälasikarhu (Tremarctos ornatus) on ainoa karhu (Ursidae), joka elää trooppisessa Etelä-Amerikassa. Se voi kasvaa 180 senttimetriä pitkäksi ja saattaa painaa toistasataa kiloa. Koostaan huolimatta se on taitava kiipeilijä. Silmälasikarhut eivät...
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Jättiläissaukko eli isosaukko (Pteronura brasiliensis) on Etelä-Amerikassa elävä saukkolaji. Tämä erittäin uhanalainen eläin on paitsi maailman suurin saukkolaji, myös maailman suurin näätäeläin.lähde?Jättiläissaukko on Pteronura-sukunsa ainoa...
Isomuurahaiskarhu (Myrmecophaga tridactyla) on Etelä- ja Keski-Amerikassa elävä hyönteisiä syövä vajaahampainen nisäkäs. Se elää heinikkomailla, soilla ja alankosademetsissä.
Etelänbastardikilpikonna (Lepidochelys olivacea) on pienehkö merikilpikonna, joka elää maailman lämpimissä merissä ja lisääntyy suurin joukoin tietyillä rannoilla.
Möhkäkala (Mola mola) on möhkäkalojen heimoon kuuluva erikoisen muotoinen kala, joka elää lauhkeilla ja trooppisilla merillä. Möhkäkalat ovat valtavan kokoisia, levinneet laajalti ja ulkonäöltään eriskummallisia, mutta niistä tiedetään varsin vähän....
Piippukiitäjä, aikaisemmalta nimeltään savupiippupääsky (Chaetura pelagica) on pohjoisamerikkalainen kiitäjälaji. Se rakentaa pesänsä pystypintaan, nimensä mukaisesti savupiippuun.
Seitivalas eli uurteisvalas (Balaenoptera borealis) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva laji, jota tavataan kaikilla merialueilla. Toisin kuin sukulaisensa sillivalas, se välttelee lahtia ja pysyttelee avoimemmilla merialueilla. Seitivalas vaeltaa...
Jättiläisvyötiäinen (Priodontes maximus) on vyötiäisiin kuuluva nisäkäs. Se elää Etelä-Amerikan pohjois- ja keskiosissa aarniometsissä.Se elää yksinään kaivellen luolia puiden juurien lähettyville.
Amerikantapiiri (Tapirus terrestris) on kavioeläimiin kuuluva nisäkäslaji. Amerikantapiiria esiintyy Etelä-Amerikassa Venezuelasta ja Kolumbiasta Brasiliaan, Argentiinaan ja Paraguayhin saakka.
Perunpingviini (Spheniscus humboldti) on juovapingviinilaji, jota tavataan Etelä-Amerikassa Perun ja Chilen rannikoilla.Perunpingviinit ovat mustavalkoisia ja kasvavat 65–70 cm:n korkuisiksi. Niiden pää on musta lukuun ottamatta valkoista juovaa,...
Valkohai (Carcharodon carcharias) on Karibianmeressä, Tyynessämeressä ja Intian valtameressä elävä suurikokoinen hai. Jopa 6 metrin pituiseksi ja 2 tonnin painoiseksi kasvava valkohai on maailman kookkain petokala ja yksi suurikokoisimmista...
Kynnetönmanaatti (Trichechus inunguis) on manaateista pienin. Tämä Amazonin sademetsässä elävä laji on vaarantunut.
Andienkissa eli vuoristokissa (Leopardus jacobita) on pieni kissaeläin, jonka elinaluetta ovat Etelä-Amerikan Andit. Se on suunnilleen kesykissan kokoinen, mutta sen häntä on pitempi ja tuuheampi. Häntä on raidallinen, pitkäkarvainen turkki...
Tiikerikissa eli orisilla tai onsilla (Leopardus tigrinus, myös Oncifelis tigrinus tai Felis tigrina) on kissaeläin ja läheistä sukua oselotille ja pitkähäntäkissalle.Sen asuinalueita ovat Keski- ja Etelä-Amerikan trooppiset sademetsät. Tiikerikissa...
Smaragdiara (Ara militaris) eli vanhalta nimeltään sotilasara on arojen sukuun kuuluva papukaijalaji. Se voi elää luonnossa 50–60-vuotiaaksi.
Vuoritapiiri (Tapirus pinchaque) on tapiirien heimoon kuuluva kavioeläinlaji, joka elää Perun Andeilla. Se on amerikantapiiria pienempi ja sen turkki on tumman ruskea. Vuoritapiirilla kulkee valkoinen täplä kuonon kärjestä suupieleen....
Huulipekari (Tayassu pecari) on pekarien heimoon kuuluva amerikkalainen sorkkaeläin.Suomen eläintarhoista Korkeasaaren eläintarhassa elää huulipekareita.
Valashai (Rhincodon typus) on suurin hailaji ja samalla maailman suurin kala. Se voi kasvaa jopa 20 metriä pitkäksi, mutta keskimäärin se on 12 metriä pitkiä ja painaa noin 15 tonnia. Se on heimonsa ainoa nykyisin elävä laji.Valashailla on...
Kalju-uakari (Cacajao calvus) on Etelä-Amerikassa elävä kädellislaji. Sitä pidetään uhanalaisena ja vaarantuneena.Kalju-uakari painaa 2–3 kiloa. Sen pään ja vartalon yhteispituus on 36–57 cm; häntä on vain noin 15 cm pitkä. Kalju-uakarin naama on...
Andienflamingo (Phoenicoparrus andinus) on Etelä-Amerikassa elävä flamingolintu. Se pesii ja ruokailee Andien suolaisilla ja emäksisillä vuoristojärvillä. Laji on flamingoista harvalukuisin.
Härkähai (Carcharhinus leucas) on suurikokoinen tiikerihaiden (Carcharhinidae) heimoon kuuluva rustokala. Härkähai ui rannan lähellä, minkä vuoksi se on ihmiselle vaarallisin hai.lähde? Vaikka se on merikala, se uskaltautuu joskus myös järviin ja...
Suohirvi eli suokauris (Blastocerus dichotomus) on Etelä-Amerikassa elävä sorkkaeläin. Se on Etelä-Amerikan kookkain hirvieläin. Laji elää Amazon-joen eteläpuolisilla kosteikkoalueilla vesi- ja rantakasveja syöden yksin tai pieninä laumoina. Sen...
Hyppytamariini eli pitkähäntäapina (Callimico goeldii) on eteläamerikkalainen kädellinen.
Jättiläishai (Cetorhinus maximus) on maailman toiseksi kookkain hailaji. Vain valashai on sitä suurempi. Jättiläishai on ainoa Cetorhinidae-heimon elossa oleva jäsen, joskin myös kitahain on arveltu kuuluvan tähän heimoon.Jättiläishaita tavataan...
Galapagosinalbatrossi (Phoebastria irrorata) on ainoa tropiikissa pesivä albatrossilaji. Lajin kuvaili ja nimesi Osbert Salvin vuonna 1883.
Mustarääkkä (Laterallus jamaicensis) on amerikkalainen rantakana. Sen viisi tunnettua alalajia asuttavat Yhdysvaltain itäosaa, Kaliforniaa ja Baja Californiaa, Keski-Amerikan itäosaa, Karibiaa sekä Perua, Chileä ja Argentiinan läntisintä reunaa....
Andienhirvi eli guemuli (Hippocamelus antisensis) on uhanalainen hirvieläin, joka elää Perun ja Bolivian Andeilla, Chilen pohjoisosassa sekä Luoteis-Argentiinassa. Se painaa 45–65 kg ja sen korkeus on 70–80 cm. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus...
Sinipääara (Primolius couloni), myös Propyrrhura couloni, on eteläamerikkalainen papukaija. Sen elinympäristö käsittää Koillis-Bolivian, Itä-Perun ja Brasilian länsiosia. Lajin holotyypin kuvaili Philip Lutley Sclater Perusta 1876.
Hendeenvilla-apina eli keltahäntävilla-apina (Oreonax flavicauda) on hämähäkkiapinalaji, jota esiintyy vain Perussa. Se on sukunsa Oreonax ainoa laji. Se on äärimmäisen uhanalainen apinalaji; luonnossa niitä arvioidaan olevan enää 250...
Makrillihai (Isurus oxyrinchus) on noin 3–4 metriä pitkä hyvin vahva ja nopea hailaji. Sen ruumis on varsin solakka verrattuna esimerkiksi valkohain tukevarakenteiseen ruumiiseen. Selkäpuoli on tummansininen ja vatsapuoli valkoinen. Se on suosittu...
