Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Jääkarhu (Ursus maritimus) on pohjoisen pallonpuoliskon arktisella alueella tavattava karhulaji. Se on suurin karhu ja suurin maalla elävä lihansyöjä. Maailmassa elää nykyisin arviolta 26 000 jääkarhua.Jääkarhun turkki on kokonaan valkoinen....
Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Peura (Rangifer tarandus) on arktisella tundralla ja pohjoisella havumetsävyöhykkeellä useina alalajeina esiintyvä hirvieläin. Se on Rangifer-suvun ainoa laji. Pohjois-Amerikassa villeinä eläviä alalajeja nimitetään karibuiksi. Kesytetystä peurasta...
Mursu (Odobenus rosmarus) on suurikokoinen, vesielämään sopeutunut arktinen nisäkäslaji. Se on mursujen heimon (Odobenidae) ainoa jäljellä oleva laji, ja se jaetaan kahteen alalajiin: tyynenmerenmursuun ja atlantinmursuun.Mursu voi kasvaa yli kolmen...
Tunturipöllö (Bubo scandiacus, synonyymi Nyctea scandiaca) on pohjoisella tundravyöhykkeellä tavattava suurikokoinen pöllölaji. Tunturipöllö on sopeutunut monin tavoin arktiseen elinympäristöönsä. Valkean sulkapeitteensä ansiosta se maastoutuu hyvin...
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Lunni (Fratercula arctica) on ruokkien heimoon kuuluva lintulaji, jolla on värikäs nokka. Se on pelaginen merilintu, joka elää pääasiassa kalalla. Lunnit elävät suurissa yhteisöissä ja pesivät halkeamissa ja koloissa. Lintujen lukumäärä väheni...
Mustavalas eli pohjanmustavalas (Eubalaena glacialis) on silovalaisiin kuuluva uhanalainen valaslaji. Niitä on jäljellä noin 350 yksilöä Pohjois-Atlantilla.
Kuplahylje, Klapmytsi,lähde? (Cystophora cristata) on varsinaisten hylkeiden heimoon kuuluva laji, joka asustaa pohjoisen Atlantin vesissä jäälautoilla. Läntisinnä sitä tavataan Baffininsaarella ja Newfoundlandilla Kanadassa ja idässä aina...
Holkeri eli jäähai tai grönlanninhai (Somniosus microcephalus) on suurikokoinen hailaji, joka elää Atlantin valtameren pohjoisosissa. Holkerin läheinen sukulaislaji Somniosus pacificus puolestaan elää arktisen Tyynenmeren alueella.Mikään muu...
Alli (Clangula hyemalis) on keskikokoinen musta-ruskea-valkea sorsalintu. IUCN on luokitellut sen vuodesta 2012 lähtien vaarantuneeksi lajiksi. Suomessa alli on luokiteltu silmälläpidettäväksi.
Pikkukajava (Rissa tridactyla) on pohjoisten valtamerten lokinsukuinen lintu.
Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) on pienikokoinen uikkulintu. Lajin kuvaili ja nimesi Carl von Linné 1758.
Jättiläishai (Cetorhinus maximus) on maailman toiseksi kookkain hailaji. Vain valashai on sitä suurempi. Jättiläishai on ainoa Cetorhinidae-heimon elossa oleva jäsen, joskin myös kitahain on arveltu kuuluvan tähän heimoon.Jättiläishaita tavataan...
Kolja eli hyyssä (Melanogrammus aeglefinus) on Pohjois-Atlantin molemmin puolin esiintyvä turskakalalaji, jolla on suuri merkitys kalataloudessa.
Turska (Gadus morhua) on Pohjois-Atlantin kalastuksessa perinteisesti tärkeimpiä saaliskaloja niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Turska elää myös Itämeressä, mutta sen esiintyminen Suomen rannikolla on ajoittaista.
Myrskykeiju (Hydrobates leucorhoa) on pieni avomerellä elävä lintu, entiseltä nimeltään myrskypääsky. Vieillot nimesi lajin brittiläisen eläintieteilijän William Elford Leachin kunniaksi.
Piikkihai (Squalus acanthias) on piikkihaiden heimoon kuuluva rustokalalaji, joka voi kasvaa metrin mittaiseksi. Se on saanut nimensä selkäevissä olevista piikeistä. Väriltään se on harmahtavan ruskea, vatsapuolelta vaalea. Piikkihai syö kalaa ja...
Sillihai (Lamna nasus) on suurikokoinen hailaji ja yksi nopeimmista haista. Sillihai on piikkihain ohella ainoa Suomessa tavattu hailaji.Sillihain liha on arvostettu ruoka-aine, ja laji on taloudellisesti tärkeä kalateollisuudelle. Varsinkin...
Amerikanankerias (Anguilla rostrata) on käärmemäinen kala, pituudeltaan normaalisti 50–120 senttimetriä ja painoltaan 300–2 000 grammaa. Amerikanankerias on erehdyttävästi samannäköinen kuin aikuisvaiheensa Euroopan vesissä viettävä ankerias...
Vasarahai (Sphyrna zygaena) on suurikokoinen hailaji, jota tavataan maailman kaikilla lauhkeilla rannikkoalueilla. Vasarahaita kohtaan kohdistuu nykyään laajalti metsästyksen uhka, joka laskee sen kantaa.
Sillikuningas (Chimaera monstrosa) on koppapäisten alaluokkaan kuuluva noin metrin mittainen rustokala, jolla on suuret silmät ja pitkä kapea pyrstöevä. Sen ruokavalioon kuuluu mm. simpukoita, rapuja sekä pieniä kaloja, kuten sillejä.Sillikuningasta...
Mustaeväkampela (Glyptocephalus cynoglossus) on oikeasilmäkampeloiden (Pleuronectidae) heimoon kuuluva merivesissä elävä kalalaji.
Liejukampela (Hippoglossoides platessoides) on noin 30–50 senttimetriä pitkä kampela, jonka silmät ovat oikealla kyljellä. Se elää Pohjois-Atlantilla hiekka- ja mutapohjilla 10–400 metrin syvyydessä ja syö esimerkiksi käärmetähtiä, matoja ja rapuja...
Lestikala (Coryphaenoides rupestris) on lestikalojen (Macrouridae) heimoon kuuluva äärimmäisen uhanalainen merivesissä elävä kalalaji.
Kynsirausku (Amblyraja radiata) on rauskujen heimoon kuuluva kalalaji.
