Prinssi Edwardin saaret
10 lajit
Prinssi Edwardin saaret ovat Etelä-Afrikkaan kuuluva kahden saaren saariryhmä merellä 2 160 kilometriä Kapkaupungista etelään.
Maantiede
Prinssi Edwardin saaret sijaitsevat noin 2 160 kilometriä Etelä-Afrikan Kapkaupungista etelään ja ne ovat Etelä-Afrikan eteläisin osa. Saaristo koostuu kahdesta saaresta. Saarista suurempi on Marion, jonka pinta-ala on noin 290 km². Pienempi saari on Prinssi Edwardin saari, jonka pinta-ala on noin 45 km². Marionin korkein kohta on 1 230 metriä merenpinnan yläpuolella ja Prinssi Edvardin saaren 672 metriä. Molemmat saaret ovat tuliperäisiä. Saaret ovat merenpohjasta kohoavan kahden kilpitulivuoren huippuja. Saarien vanhin mitattu kiviaines on iältään noin 450 000 vuotta.
Luonto
Saarien kasvillisuuteen lukeutuvat levät, sammalet, jäkälät ja 27 putkilokasvilajia. Alueet yli 500:n metrin korkeudella ovat kylmyysaavikkoa ja niiden ainoa putkilokasvilaji on Azorella selago, jota tavataan 800:n metrin korkeuksiin saakka. Sitä runsaampia ovat jäkälät ja sammalet. Matalammat seudut ovat hyvin soisia runsaiden sateiden takia. Maalla eläviä selkärangattomia on noin 100 lajia. Merilintulajeja on 29. Saarilla pesiviä lintuja ovat esimerkiksi Leucocarbo melanogenis-merimetso ja Thalassarche carteri-albatrossi. Saarilla esiintyy myös noin 40 % koko maailman jättiläisalbatrosseista. Pingviinilajeja on neljä. Saarten hylkeitä ovat etelänmerinorsu ja kaksi merikarhulajia.
Huomattavan uhan saarten luonnolle muodostavat tulokaslajit. Kissat hävitettiin saarilta 1990-luvun alussa, mutta hiiret ovat edelleen ongelma. Hiiret syövät esimerkiksi lintujen poikasia. Hiirien hävittämistä on suunniteltu. Saaristosta tehtiin suojelualue vuonna 1995 ja vuonna 2013 perustettiin saariston käsittävä merensuojelualue.
Prinssi Edwardin saaret ovat Etelä-Afrikkaan kuuluva kahden saaren saariryhmä merellä 2 160 kilometriä Kapkaupungista etelään.
Maantiede
Prinssi Edwardin saaret sijaitsevat noin 2 160 kilometriä Etelä-Afrikan Kapkaupungista etelään ja ne ovat Etelä-Afrikan eteläisin osa. Saaristo koostuu kahdesta saaresta. Saarista suurempi on Marion, jonka pinta-ala on noin 290 km². Pienempi saari on Prinssi Edwardin saari, jonka pinta-ala on noin 45 km². Marionin korkein kohta on 1 230 metriä merenpinnan yläpuolella ja Prinssi Edvardin saaren 672 metriä. Molemmat saaret ovat tuliperäisiä. Saaret ovat merenpohjasta kohoavan kahden kilpitulivuoren huippuja. Saarien vanhin mitattu kiviaines on iältään noin 450 000 vuotta.
Luonto
Saarien kasvillisuuteen lukeutuvat levät, sammalet, jäkälät ja 27 putkilokasvilajia. Alueet yli 500:n metrin korkeudella ovat kylmyysaavikkoa ja niiden ainoa putkilokasvilaji on Azorella selago, jota tavataan 800:n metrin korkeuksiin saakka. Sitä runsaampia ovat jäkälät ja sammalet. Matalammat seudut ovat hyvin soisia runsaiden sateiden takia. Maalla eläviä selkärangattomia on noin 100 lajia. Merilintulajeja on 29. Saarilla pesiviä lintuja ovat esimerkiksi Leucocarbo melanogenis-merimetso ja Thalassarche carteri-albatrossi. Saarilla esiintyy myös noin 40 % koko maailman jättiläisalbatrosseista. Pingviinilajeja on neljä. Saarten hylkeitä ovat etelänmerinorsu ja kaksi merikarhulajia.
Huomattavan uhan saarten luonnolle muodostavat tulokaslajit. Kissat hävitettiin saarilta 1990-luvun alussa, mutta hiiret ovat edelleen ongelma. Hiiret syövät esimerkiksi lintujen poikasia. Hiirien hävittämistä on suunniteltu. Saaristosta tehtiin suojelualue vuonna 1995 ja vuonna 2013 perustettiin saariston käsittävä merensuojelualue.
