Papuanlurikki (Charmosyna papou) on Papua-Uudella-Guinealla elävä kaijalaji.
Papuanlurikin pituus on noin 42 cm ja paino 90–115 g. Se on pitempi kuin useimmat muut melanesianlurikit, johtuen sen pidentyneistä keskimmäisistä pyrstösulista, jotka ovat yli 20 cm pitkät. Lajista tunnetaan neljä alalajia: papou, stellae, goliathina ja wahnesi. Nimialalaji papoun höyhenpuvun pääväri on punainen, muiden alalajien joko punainen tai musta. Pää, yläselkä, yläperä, rinta ja alaperä ovat punaiset tai mustat, siivet, selkä ja pyrstön tyviosa vihreät. Maha on musta ja niska sinikiiltoisen musta. Pitkän pyrstön kärki ja alapuoli ovat keltaiset. Nokka on oranssi tai tulipunainen, iiris keltainen tai oranssi ja koivet oranssit. Nuori yksilö on himmeämmän värinen, sen nokka on ruskehtavan oranssi, iiris vaaleankeltainen ja koivet ruskehtavan oranssit.
Papuanlurikki elää Papua-Uusi-Guinean vuoristoseuduilla. Lajin elinympäristön laajuus on 50 000–100 000 neliökilometriä. Populaation koko on arviolta yli 500 000 yksilöä. Nimialalaji papou elää Vogelkopissa Länsi-Irianissa, stellae saaren länsiosissa, goliathina saaren keskiosassa, ja wahnesi Huonin niemimaalla. Melanistinen muoto on monin paikoin runsaampi kuin punainen perusmuoto. Papuanlurikki on lemmikkinä harvinainen. Vaikka lajia metsästetään sen kauniiden höyhenten takia ja pyydystetään myös häkkilinnuksi, on sen kanta yhä elinvoimainen.
Papuanlurikit elävät vuoristometsissä jopa 3 500 metrin korkeudelle saakka. Ne elävät pareittain tai äänekkäinä pikku parvina.
Papuanlurikit syövät siitepölyä, kukkia ja niiden nuppuja, mettä, marjoja, hedelmiä ja siemeniä, sekä mahdollisesti hyönteisiä ja niiden toukkia.
Pesintä tunnetaan vankeudessa eläneistä linnuista. Pesä on kolossa. Munia on tavallisesti kaksi, kooltaan 24,5 × 22,5 mm. Haudonta-aika on 21–26 päivää ja pesäpoikasaika noin kaksi kuukautta.
