Juovahylje (Histriophoca fasciata) on pohjoisella Tyynellämerellä ja Pohjoisella jäämerellä elävä hyljelaji. Koiras on naarasta tummempi, ja kummallakin sukupuolella on turkissa neljä leveää valkoista juovaa. Juovahylkeiden lukumääräästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta niitä on arvioitu olevan useita satoja tuhansia. Juovahylkeet elivät pääosin yksin, mutta kokoontuvat lisääntymisaikaan ryhmiksi. Nuoret yksilöt syövät äyriäisiä ja vanhemmat kaloja ja nilviäisiä.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ka
KalansyöjätPu
PuolivesieläimetEs
Esiyksilölliset eläimetPe
PetoeläimetSaalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita. Saa...
Lu
LuonnonvarainenVi
ViviparousSe
SeurakuntaPo
PolygynyYl
Yleensä yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenR
alkaaMu
Mustavalkoiset eläimetAikuinen juovahylje on 1,5–1,8 metriä pitkä ja painaa 90–150 kilogrammaa. Koiras on pohjaväriltään naarasta tummempi, tumman ruskea tai musta. Turkissa on neljä leveää valkoista juovaa: yksi rengas kaulan ympärillä, toinen ruumiin takaosan ympäri takaraajojen kohdalla, ja yksi laaja rengaskuvio kummallakin kyljellä. Naaras on vaaleamman ruskea tai harmaa ja valkoiset juovat eivät erotu yhtä hyvin kuin koiraalla. Kuutit ovat syntyessään täysin valkoisia ja vaihtavat turkkinsa viiden viikon ikäisinä.
Juovahylkeiden keuhkoissa ei ole lohkoja, kuten yleensä muilla lajeilla. Niiden keuhkorakkulat ovat isot ja koirailla kookkaammat kuin naarailla.selvennä Isot keuhkorakkulat liittyvät mahdollisesti ääntelyyn tai parempaan uintikykyyn.
Juovahylje esiintyy pohjoisella Japaninmerellä, Beringin- ja Ohotanmerellä sekä Pohjoisella jäämerellä Beringin salmen ympäristössä Venäjän ja Alaskan vesillä. Pitkälle kesään jatkuva jääpeite on hyvin tärkeää juovahylkeille, ja ne elävät jäällä usein hyvinkin kaukana sulasta merestä. Ne elävät tyypillisesti lähellä rikkoutunutta jäätä eivätkä niinkään täysin yhtenäisillä jäätiköillä. Juovahyljekannan kokoa ei tunneta tarkkaan. On arvioitu, että Beringinmerellä elää noin 120 000–160 000 yksilöä ja Ohotanmerellä jopa 630 000.
Juovahylje on pääosin yksin elävä laji, mutta yksilöt kokoontuvat kuitenkin lisääntymisaikaan löyhiksi ryhmiksi. Naaraat tulevat sukukypsiksi 2–4-vuotiaina ja koiraat 3–5-vuotiaina. Kuutti syntyy jäälle huhtikuussa tai toukokuun alussa ja vanhemmat hoitavat sitä noin kuukauden ajan. Nuoretkin poikaset vaeltavat kuitenkin usein kauaskin vanhemmistaan. Juovahylkeet voivat elää noin 27-vuotiaiksi.
Juovahylkeen ravinto vaihtelee alueittain ja iän mukaan. Erityisesti poikaset ja nuoret yksilöt syövät äyriäisiä. Noin kahden vuoden ikäisinä ne siirtyvät syömään kaloja, erityisesti alaskanseitiä, sekä mustekaloja ja muita nilviäisiä.
