Mauritiuksenviistäjä (Pterodroma arminjoniana) on harvinainen valtamerilintu.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ni
NilviäissyöjäNo
NomadiMa
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Merilinnut ovat lintuja, jotka ovat sopeutuneet elämään meriympäristöissä. Vaikka merilintujen elintavat, käyttäytyminen ja fysiologia suur...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Si
SiirtomaaYhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteisty...
So
Sosiaaliset eläimetMi
MigraatioT
alkaaLinnun pituus on 35–39 cm ja siipien kärkiväli 88–102 cm. Lajista tunnetaan kaksi värimuotoa, tumma ja vaalea. Tumma muoto on lähes kokonaan tummanruskea, vain siiven alapinnalla on valkoinen laikku ja juova. Vaalealla muodolla on valkoinen alapuoli. Myös välimuotoja esiintyy. Sukupuolet ovat samanvärisiä.
Mauritiuksenviistäjät pesivät ilmeisesti vain Brasiliaan kuuluvalla Trindade ja Martin Vasilla. Se on mahdollisesti pesinyt Mauritiuksella ja Australian North Keeling Islandilla. Ainoa läntisellä palearktisella alueella tehty havainto on Azoreilla 18.7.1997. Arviot lajin populaation koosta vaihtelevat 1 130:n ja 15 000 yksilön rajoissa. Lajin kanta on voimakkaasti taantunut ihmisen saarille tuomien sikojen, kissojen ja vuohien aiheuttamien pesätappioiden takia.
Lisääntymisaikaan sen elinympäristöä ovat Trindaden korkeimmat rinteet. Se pesii harvoin alempana lähellä rantaa. Muun osan vuotta laji elää avomerellä.