Kangaskiuru
Kunta
Pääjakso
Luokka
Lahko
Heimo
Suku
LAJIT
Lullula arborea

Kangaskiuru (Lullula arborea) on kiurujen (Alaudidae) heimoon kuuluva sukunsa ainoa laji.

Ulkonäkö

Kangaskiurun pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 13½–15 cm, paino noin 30 g. Koiras on naarasta suurempi.

Näytä lisää

Kangaskiuru on ruskean, valkean ja mustan kirjava pieni, lyhytpyrstöinen lintu. Siiven etureunassa, käsisulkien peitinhöyhenissä, lajityypillinen mustavalkea laikku. Valkea silmäkulmajuova. Pieni töyhtö. Lennossa tosi lyhyt pyrstö herättää huomiota.

Laululento on kiurumainen. Koiras kohoaa korkealle ilmaan ja kaunis, hieman surumielinen lallatus kuuluu: ”li li li li li ly ly ly ly liily liily liily lylii lylii lylii…” jne. minuuttikaupalla yhteen menoon. Voi laulaa myös puun latvassa. Alkukesällä laulaa myös yöllä. Äänet ovat pehmeitä, kuin lyhyitä pätkiä laulusta. Pesällä varoittaa kiurumaisesti.

Sekä vanhat että nuoret linnut käyvät läpi täydellisen sulkasadon elo–lokakuussa, minkä jälkeen ikäluokkia ei voi enää erottaa.

Vanhin suomalainen rengastettu kangaskiuru on ollut 3 vuotta 1 kuukautta 3 päivää vanha.

Näytä vähemmän

Jakelu

Maantiede

Kangaskiurua tavataan Euroopasta pohjoisosia lukuun ottamatta, Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä. Lajin parimäärä Suomessa on 800–1 000 paria. Kangaskiuru pesii harvalukuisena eteläisimmässä Suomessa. Se on muuttolintu, joka talvehtii Keski-Euroopassa, satunnaisesti Etelä-Suomessa. Keväällä laji saapuu maaliskuun loppupuolella, syksyllä lähtee lokakuussa. Euroopassa pesii 1–2,2 miljoonaa kangaskiuruparia, pääosa Iberian niemimaalla.

Näytä lisää

Kangaskiurun elinympäristöä ovat karut kalliomänniköt, harvat harjumänniköt, soranottoalueet ja kallioiset teollisuusalueet. Muuttoaikoina lajia tavataan pelloilla ja niityillä, myös ulkosaaristossa.

Näytä vähemmän

Tottumukset ja elämäntyyli

Elämäntapa
Kausiluonteinen käyttäytyminen
Lintujen kutsu

Ruokavalio ja Ravitsemus

Kangaskiurun ravintoa ovat hyönteiset, hämähäkit ja siemenet.

Parittelutavat

Kangaskiuru piilottaa pesän varpujen sekaan. Pesä on rakennettu kuivista heinistä ja sammalista, pehmusteina karvoja tms. Muninta alkaa vapun maissa. Naaras munii 3–6 harmaanvalkeata, ruskeatäpläistä munaa, joita se hautoo 12–14 vuorokautta. Koiras vartioi pesän lähellä puussa istuen. Poikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä noin 10–14 päivän ikäisinä. Emot huolehtivat niistä vielä viikon tai pari. Yleensä pari munii toisen pesyeen kesäkuun lopulla. Nämä myöhäisemmät poikaset oppivat lentämään usein vasta elokuussa.

Väestö

Viitteet

1. Kangaskiuru artikkeli Wikipediassa - https://fi.wikipedia.org/wiki/Kangaskiuru
2. Kangaskiuru IUCN:n punaisen listan sivustolla - https://www.iucnredlist.org/species/22717411/155597798
3. Xeno-canto lintukutsu - https://xeno-canto.org/707278

Lisää kiehtovia eläimiä, joita voit oppia tuntemaan