Keltaperämaluri (Acanthiza chrysorrhoa) on Australiassa tavattava tiaismalureiden sukuun kuuluva varpuslintu.
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ei
Ei siirtolainenY
alkaaKooltaan keltaperämaluri on 10–13 cm ja on sukunsa kookkain laji. Lintu on selästään väritykseltään harmahtavan ruskea. Päälaki on pohjaväriltään musta ja siinä on valkoisia pilkkuja tai viiruja. Lyhyehkö silmäkulmajuova on musta. Keltaperämalurin vatsa on väriltään kermanvaalea ja alaperä on kirkkaan keltainen. Se näkyy erityisesti linnun lentäessä. Pyrstö on musta ja pyrstönkärjet ovat valkoiset. Koiraat ja naaraat eivät eroa ulkonäöltään toisistaan. Keltaperämaluri muistuttaa ruso-otsamaluria (Acanthiza reguloides), mutta on kookkaampi ja vatsastaan vaaleampi. Ruso-otsamalurilla ei ole myöskään keltaista alaperää.
Keltaperämalurin levinneisyysalue Australiassa ulottuu Tasmaniasta ja etelärannikolta maan keskiosiin, mistä laji puuttuu paikoin. Lajin elinympäristöä ovat ruohikkoiset metsien reunamaat, avoimet metsät, pensaikot, maatalousmaat vesialueiden läheisyydessä sekä puistot ja puutarhat. Kaupunkialueiden laajeneminen on heikentänyt keltaperämalurin kantaa. Laji sopeutuu kuitenkin myös kaupunkialueille, kunhan siellä on riittävästi sopivia elinympäristöjä.
Keltaperämalurin ravinto koostuu suurimmaksi osaksi hyönteisistä, mutta se voi syödä myös siemeniä. Ravintonsa lintu etsii maasta tai joskus myös puista tai pensaikosta. Keltaperämaluri voi muodostaa myös sekaparvia esimerkiksi kultamalurien kanssa.
Keltaperämalurin pesimäkausi kestää heinäkuusta joulukuulle. Pesivän parin apuna voi olla muutama muu keltaperämaluri, jotka auttavat pesän rakentamisessa ja poikasten ruokkimisessa. Pesä sijaitsee puiden latvustoon kätkettynä. Se rakennetaan heinistä ja puiden kuoresta ja on muodoltaan kupolimainen. Rakennelman päällä on kuppimainen valepesä, jonka tarkoitus on hämätä saalistajia ja mahdollisesti myös pesäloisia. Naaras munii kahdesta viiteen valkoista munaa, joita vain se hautoo.
