Hanhennokkavalas
1 lajit
Hanhennokkavalas eli aiemmalta nimeltään cuvierinvalas (Ziphius cavirostris) on laajimmalle levinnyt nokkavalaiden heimon laji ja sukunsa ainoa laji. Lajin tieteellinen nimi tulee latinan sanoista cavus (ontto) ja rostrum (kuono, nokka), jotka viittaavat valaan päässä hengitysaukon edessä olevaan kuoppaan.
Hanhennokkavalas kasvaa noin 6,5–7 metriä pitkäksi ja painaa keskimäärin kolme tonnia. Naaraat ovat suurempia kuin koiraat. Niillä on pieni pää ja selvästi erottuva niska. Väritys vaihtelee yksilön ja asuinalueen mukaan, Atlantilla siniharmaa sävy vallitsee, kun taas Indopasifisella merialueella ovat vallalla ruskean sävyt. Varsinkin vanhoilla koirailla pää on vaaleampi kuin vartalo. Valaan suupielet kaartuvat ylöspäin, se näyttää virnistelevän.
Hanhennokkavalaita tavataan muilla maailman merialueilla paitsi lähellä napaseutuja tai kovin matalilla alueilla. Ne välttävät alle kymmenen asteen lämpötiloja ja alle tuhannen metrin syvyyksiä. Niiden on havaittu sukeltavan liki 3 000 metrin syvyyteen pidättäen hengitystä 138 minuuttia.
Hanhennokkavalas syö mustekaloja ja syvänmeren kalalajeja.
Metsästys ei ole ollut uhkana hanhennokkavalaille, mutta on epäilty että ajoittain havaittavat onnettomuudet, joissa suuri joukko hanhennokkavalaita ajautuu maihin ja kuolee, ovat liittyneet ihmisen valtameressä tuottamaan melusaasteeseen ja kaikuluotaimien käyttöön.
Hanhennokkavalas eli aiemmalta nimeltään cuvierinvalas (Ziphius cavirostris) on laajimmalle levinnyt nokkavalaiden heimon laji ja sukunsa ainoa laji. Lajin tieteellinen nimi tulee latinan sanoista cavus (ontto) ja rostrum (kuono, nokka), jotka viittaavat valaan päässä hengitysaukon edessä olevaan kuoppaan.
Hanhennokkavalas kasvaa noin 6,5–7 metriä pitkäksi ja painaa keskimäärin kolme tonnia. Naaraat ovat suurempia kuin koiraat. Niillä on pieni pää ja selvästi erottuva niska. Väritys vaihtelee yksilön ja asuinalueen mukaan, Atlantilla siniharmaa sävy vallitsee, kun taas Indopasifisella merialueella ovat vallalla ruskean sävyt. Varsinkin vanhoilla koirailla pää on vaaleampi kuin vartalo. Valaan suupielet kaartuvat ylöspäin, se näyttää virnistelevän.
Hanhennokkavalaita tavataan muilla maailman merialueilla paitsi lähellä napaseutuja tai kovin matalilla alueilla. Ne välttävät alle kymmenen asteen lämpötiloja ja alle tuhannen metrin syvyyksiä. Niiden on havaittu sukeltavan liki 3 000 metrin syvyyteen pidättäen hengitystä 138 minuuttia.
Hanhennokkavalas syö mustekaloja ja syvänmeren kalalajeja.
Metsästys ei ole ollut uhkana hanhennokkavalaille, mutta on epäilty että ajoittain havaittavat onnettomuudet, joissa suuri joukko hanhennokkavalaita ajautuu maihin ja kuolee, ovat liittyneet ihmisen valtameressä tuottamaan melusaasteeseen ja kaikuluotaimien käyttöön.
