Hoikkatytönkorento (Ischnura elegans) on tytönkorentoihin kuuluva sirorakenteinen sudenkorento.
Hoikkatytönkorennon ulkonäkö on samankaltainen kuin useimpien muiden tytönkorentolajien, varsinkin keritytönkorennon. Koiraan takaruumiin keskiosa on erityisen ohut. Hoikkatytönkorennolla, kuten muillakin saman suvun jäsenillä, on mustavalkoiset siipitäplät. Koiraalla nämä täplät ovat etusiivissä puoliksi kumpaakin väriä ja naaraalla ja koiraan takasiivissä enimmäkseen vaaleat. Hoikkatytönkorennon takaruumiin selkäpuoli on suurilta osin tumma, mutta kahdeksas jaoke on kokonaan vaalea. Sen takana olevien 9. ja 10. jaokkeen selkäpuolet ovat kuitenkin tummat. Naaraan takaruumiin 8. jaoke saattaa olla kohtalaisen tumma, mutta joka tapauksessa muuta takaruumista vaaleampi. Kuten muillakin Ischnura-suvun lajeilla, hoikkatytönkorennon päälaella olevat vaaleat täplät ovat melko pyöreät. Tavallisesti tytönkorennoilla on muodoltaan lähinnä päärynämäiset päälakitäplät.
Hoikkatytönkorennon takaruumiin pituus on 24–29 mm ja takasiiven pituus 17–22 mm.
Lajia esiintyy pohjoisia alueita ja Portugalia lukuun ottamatta koko Euroopassa sekä Aasiassa Japaniin ja Pakistaniin ulottuvalla alueella. Se on monin paikoin elinalueensa yleisimpiä hentosudenkorentolajeja. Suomessa laji on etelärannikolla runsas ja jokseenkin yleinen, mutta sisämaassa paikoittaisempi, vaikkakin esiintymiä on paljon.
Hoikkatytönkorento elää varsinkin merenlahdilla sekä järvillä ja lammilla, joilla on runsaasti kasvillisuutta.
Hoikkatytönkorennon päälentoaika on kesäkuusta heinä-elokuun vaihteeseen. Lentäviä yksilöitä tavataan kesäkuun alusta elokuun loppuun.
Lajin parittelu voi kestää 3–6 tuntia ja on Suomen korentolajeista pitkäkestoisin. Monista tytönkorentolajeista poiketen hoikkatytönkorennon naaras munii yksin eikä koiraan kanssa.
