Heinäturpiaali
Kunta
Pääjakso
Luokka
Lahko
Heimo
LAJIT
Dolichonyx oryzivorus
Väestön koko
11 Mln
Elinikä
4-9 years
Paino
29-56
1-2
goz
g oz 
Pituus
15-21
5.9-8.3
cminch
cm inch 
Siipien kärkiväli
27
11
cminch
cm inch 

Heinäturpiaali, aikaisemmalta nimeltään riisivarpunen (Dolichonyx oryzivorus) on turpiaaleihin kuuluva lintu ja sukunsa ainoa laji.

Ulkonäkö

Linnun pituus on 18 senttiä ja paino keskimäärin 43 grammaa. Koiras on ainoa amerikkalainen lintulaji, joka on alapuolelta kokonaan musta ja selkäpuolelta valkoisen kirjava. Sen takaraivossa ja niskassa on laaja keltainen laikku ja matala töyhtö. Kesäisen sulkasadon jälkeen koiras saa naaraan pukua muistuttavan peruspuvun, jossa se muistuttaa nuorta keltasirkkua. Sen pyrstösulat ovat teräväkärkiset. Lentoääni on melodinen ”pink”, laulu on kaunis, melodinen säe.

Jakelu

Maantiede

Heinäturpiaalia tavataan Pohjois-Amerikan keskiosissa itärannikolta lähes länsirannikolle saakka, sekä Kanadassa että Yhdysvalloissa. Sen elinympäristön ala on 3,88 miljoonaa neliökilometriä ja populaation koko 11 miljoonaa yksilöä. Lajin kanta on pienentynyt merkittävästi viimeisen sadan vuoden aikana erityisesti alueen itäosissa. Syynä on todennäköisesti viljelymenetelmien muutos ja lintumäärän palaaminen aikaisemmalle, ennen Amerikan viljelyalueiden valtavaa kasvua edeltävälle tasolle. Linnut muuttavat talveksi Etelä-Amerikkaan Peruun, Chileen, Argentiinaan, eteläiseen Brasiliaan ja Paraguayhyn. Silloin tällöin lintuja harhautuu myös Länsi-Eurooppaan, muun muassa Azoreilla laji on tavattu toistaiseksi kolmasti. Lajin elinympäristönä ovat korkeat heinikot, niityt, ruoikot sekä riisi- ja maissiviljelmäalueet.

Heinäturpiaali elinympäristökartta
Heinäturpiaali elinympäristökartta
Heinäturpiaali
Attribution-ShareAlike License

Tottumukset ja elämäntyyli

Kausiluonteinen käyttäytyminen
Lintujen kutsu

Ruokavalio ja Ravitsemus

Heinäturpiaali etsii ravinnokseen maasta siemeniä ja hyönteisiä. 1900-luvun alussa valtavat parvet ruokailivat Yhdysvaltain kaakkoisosan riisipelloilla aiheuttaen merkittävää tuhoa viljelmille. Niitä pyydystettiin ja tapettiin valtavia määriä. Esimerkiksi vuonna 1912 tapettiin Etelä-Carolinassa 720 000 "riisilintua", joksi sitä paikallisesti kutsuttiin, ja laivattiin ruoaksi myytäväksi. Jamaikalaiset syövät edelleen muuttomatkalla levähtäviä rasvaisia turpiaaleja, ja kutsuvat lintua "voilinnuksi".

Parittelutavat

PARITUSKÄYTTÄYTYMINEN

Koiraalla voi olla usean naaraan haaremi, jopa neljän. Polygyniset koiraat ovat tavallisesti vanhoja, kokeneita yksilöitä, jotka valtaavat parhaat reviirit. Ne keskittävät tarmonsa ensimmäisen pesyeen hoitamiseen, ja auttavat muita naaraitaan vain jos aikaa ja ruokaa riittää. Ruohonkorsista rakennettu pesä on maassa mättään tai kasvillisuuden suojassa. Naaras munii 3–7 munaa, joita se hautoo 10–13 päivää. Poikasten hoitoon osallistuu usein kolmaskin lintu, joka voi olla joko naaras tai koiras. Näiden ylimääräisten hoitajien alkuperä ja tarkoitus on tuntematon, mutta arvellaan, että jos kaksi koirasta ruokkii samoja poikasia, saattavat ne molemmat olla olleet hedelmöittämässä naarasta. Poikaset jättävät pesän 10–14 päivän ikäisinä. Laji pesii vain kerran kesän aikana. Pesimäkierron pituus on yhdeksän viikkoa.

Väestö

Viitteet

1. Heinäturpiaali artikkeli Wikipediassa - https://fi.wikipedia.org/wiki/Hein%C3%A4turpiaali
2. Heinäturpiaali IUCN:n punaisen listan sivustolla - http://www.iucnredlist.org/details/22724367/0
3. Xeno-canto lintukutsu - https://xeno-canto.org/691174

Lisää kiehtovia eläimiä, joita voit oppia tuntemaan