Leveäkuonokaimaani (Caiman latirostris) on eteläamerikkalainen alligaattorilaji. Se on pienehkö ja ihmiselle vaaraton.
Hä
HämäräLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Lu
LuonnonvarainenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ov
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Es
Esiyksilölliset eläimetVe
VesieläimetPe
PetoeläimetSaalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita. Saa...
Po
PolygynadriaDo
DominanssihierarkiaYk
Yksinäiset eläimetKe
KesähorrosKesähorros eli estivaatio on eläinten lepotila, jonka aikana aineenvaihdunta on hyvin alhainen ja eläin on epäaktiivinen. Eläin saattaa vaipua...
Ei
Ei siirtolainenB
alkaaLeveäkuonokaimaani voi kasvaa kolmimetriseksi, mutta tavallisempia ovat 1,5–2 -metriset yksilöt. Ulkonäöltään leveäkuonokaimaani muistuttaa silmälasikaimaania, koska sen silmien yläosaa reunustaa korkea harjanne. Silmäkuopan yläreuna on niin ulkoneva, että näyttää kuin kaimaanilla olisi pienet sarvet. Paras tuntomerkki on hyvin leveä ja litteä kuono. Leveäkuonokaimaanit ovat sekä nuorina että vanhoina kirkasvärisiä, jolloin ne poikkeavat osittain muista kaimaaneista. Selkä ja kyljet ovat oliivinvihertävät, vatsapuoli keltainen. Pää on leveä ja jykevä. Leuoissa on 68–78 hammasta.
Leveäkuonokaimaania tavataan Brasiliassa, Boliviassa, Paraguayssa ja Uruguayssa. Laji elää pääasiassa hitaasti virtaavissa suolattomissa vesissä, mutta se elää myös mangrovemetsissä ja soilla. Sitä on tavattu jopa rannikon läheisyyden saarilta. Ne puuttuvat kuitenkin monista vesistöistä kokonaan, ehkä sopivan ravinnon puutteen takia. Laji ei ole nykyään välittömässä vaarassa, ja sen kanta on 250 000–500 000 yksilöä. Laji lisääntyy myös vankeudessa. Leveäkuonokaimaani on kärsinyt silti salametsästyksestä ja elinalueiden katoamisesta.
leveäkuonokaimaani syö pääasiassa kilpikonnia ja etanoita, mutta täydentää ruokavaliotaan myös muilla pikkueläimillä.Leveäkuonokaimaaninaaraat munivat sadekaudella 20–60 munaa. Munat ovat noin 6 senttimetriä pitkiä ja noin 5 senttimetriä leveitä. Poikasia ei juuri erota muiden kaimaanien poikasista. Poikaset ääntelevät toisilleen ja kirkuvat emolleen vaaran uhatessa.Leveäkuonokaimaaneilla on aikuisenakin lukuisia vihollisia. Kaimaani voi vedessä joutua jopa 8-metrisen anakondan saaliiksi, ja maalla sen vaarana on jaguaari. Leveäkuonokaimaani puolustautuu voimakkailla leuoillaan ja pyrstön iskuilla.