Täpläpussinäätä (Dasyurus viverrinus) on pussipetojen (Dasyuridae) heimoon kuuluva pussieläinlaji. Laji sai vuonna 1777 nimekseen alkuasukkaiden antaman tieteellisen nimen ”Dasyurus guoll”. Tämä nimi ei kuitenkaan ollut nimisääntöjen mukainen, ja kansainvälinen eläinnimistökomitea hylkäsi sen. Nykyään lajista käytetään nimeä D. viverrinus vuodelta 1800.
Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti lajille uutta suomenkielistä nimeä ”tummakvolli”.
Yö
YöllinenKa
Kaikkiruokaiset eläimetKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Lihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Raadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Ma
MaanpäällinenKa
Kaivavat eläimetYk
Yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenE
alkaaTäpläpussinäädän takajaloista puuttuu isovarvas, hännässä ei ole valkoisia täpliä, mutta hännänpää saattaa olla valkoinen. Korvat ovat isot ja ne muistuttavat suuresti kissan korvia. Ruumiin pituus on 35–45 cm, häntä on 21–30 cm, täysikasvuinen uros painaa noin kilon, naaras noin 700 g.
Täpläpussinäätä elää kuivissa metsissä, mutta se liikkuu myös avoimilla paikoilla. Se elää Tasmaniassa ja eräillä pikkusaarilla, mutta se on kadonnut Australian mantereelta, ja syyksi on arveltu kissojen ja koirien saapumista Australiaan.
Täpläpussinäätä on edelleen suhteellisen laajalle levinnyt Tasmaniassa, mutta sen yksilömäärät ovat arvioitu pienentyneen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenenä noin 50 prosenttia. Siksi laji arvioidaan erittäin uhanalaiseksi.
Täpläpussinaaraan kantoaika on 8–14 päivää, poikasia on 6–8. Poikaset saavuttavat sukukypsyyden ensimmäisen elinvuotensa lopussa. Täpläpussinäädän tiedetään saaneen myös erittäin suuria poikueita, joita pussieläimillä on harvoin; eräässä tapauksessa naaras on saanut jopa 18 jälkeläistä.