Piiskatimali
Huittipenkoja (Psophodes olivaceus) eli aiemmalta nimeltään piiskatimali on Australiassa tavattava laulupenkojien heimoon kuuluva varpuslintu.
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ei
Ei siirtolainenE
alkaaKooltaan huittipenkoja on noin 26–30 cm. Huittipenkojan selkä, siivet ja pitkä pyrstö ovat väriltään oliivinvihreät. Pää ja kaula ovat mustat ja pään sivuilla on suurikokoiset valkeat laikut. Päälaella on musta töyhtö. Vatsa on linnulla musta. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään.Nuoret linnut ovat väriltään aikuisia vaaleampia. Harvinaisempi mustakurkkupenkoja (Psophodes nigrogularis) muistuttaa huittipenkojaa, mutta on pienikokoisempi ja töyhtö on väriltään oliivinvihreä.
Huittipenkojaa tavataan Itä-Australian rannikolla pohjoisesta Queenslandista Victorian osavaltioon. Lajin elinympäristöä ovat kosteat sademetsät eukalyptusmetsät ja pensaikot lähellä vesialueita. Usein laji piisleskelee tiheän kasvillisuuden suojissa.
Huittipenkojien laulu on helposti tunnistettava. Koiraan kutsu on pitkä piiskansivallusta muistuttava ääni, johon naaras vastaa. Huittipenkojan pesimäkausi sijoittuu heinäkuusta joulukuulle. Pesimökaudella samalla parilla voi olla kaksi pesuetta. Kuppimainen pesä rakennetaan puuhun risuista kaarnan paloista ja heinistä. Naaras munii kahdesta kolmeen munaa, joita vai se hautoo. Koiras osallistuu poikasten ruokintaa. Haudonta kestää noin 18 päivää ja poikaset poistuvat pesästään vajaan kahden viikon kuluttua kuoriutumisestaan. ¨
Huittipenkojan ravinto koostuu pääasiassa hyönteisistä ja muista selkärangattomista, joita se etsii maasta. Linnut ruokailevat yksin, pareitain tai pienissä ryhmissä.
