Amerikannokkavarpunen (Hesperiphona vespertina) on laajalla alueella Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa elävä peippoihin kuuluva varpuslintu. Laji luetaan usein kuuluvaksi nokkavarpusen kanssa samaan sukuun, jolloin sen tieteellinen nimi on Coccothraustes vespertinus.. BirdLife Suomi luokittelee linnun kuitenkin kuuluvaksi amerikannokkavarpusten sukuun.
Kooltaan amerikannokkavarpunen on 18–21,5 cm. Amerikannokkavarpuskoiraan selkä, rinta ja vatsa ovat väriltään kirkkaan keltaiset. Yläselkä ja pää, lukuun ottamatta päälakea ja silmäkulmajuovia, ovat väritykseltään ruskeat. Päälaki on musta ja voimakkaat silmäkulmajuovat ovat keltaiset. Koiraan siivet ovat väriltään musta-valkoiset. Lyhyehkö pyrstö on musta. Naaras on yleisväritykseltään harmahtavan ruskea. Niskassa ja siipien kupeessa on keltaista. Naarasamerikannokkavarpusen rinta on väriltään valkoinen. Naaraan siivet, pyrstö ja yläperä ovat pohjaväriltään mustat ja niissä on valkoisia täpliä. Amerikannokkavarpusen nokka on suurikokoinen ja tukevarakenteinen. Nokan väri on talvella luunvalkoinen ja keväällä hieman vihertävä.
Amerikannokkavarpuset pesivät Kanadassa, Yhdysvaltojen länsiosissa ja Meksikossa. Talveksi laji muuttaa Yhdysvaltojen itäosiinkin. Kesäisin amerikannokkavarpusten elinympäristöä ovat havu- ja sekametsät ja toisinaan myös lehtimetsät. Vuoristoissa lajia tavataan havumetsistä ja niiden reunamailta. Talvella lajia tavataan hyvin monenlaisista metsistä. Linnut voivat myös kerääntyä kaupunkien puistoihin, joissa on saarnivaahteroita ja saarnia, joissa on siemeniä talvellakin. Ne voivat myös tulla ihmisten pihoihin, jos niitä ruokitaan auringonkukan siemenillä.
Amerikannokkavarpunen oli 1800-luvun lopussa vielä suhteellisen tuntematon Kanadan ja Yhdysvaltojen länsiosien havumetsien laji. 1850–1890-lukujen aikana laji levittäytyi itään päin aina Massachusettsiin asti. Syynä oli saarnivaahteroiden istuttaminen yhä idemmäs. Myös lintujen talviruokinta edisti lajin leviämistä itään.
Amerikannokkavarpusen kannan koko on 1970-luvun jälkeen pienentynyt merkittävästi. Laji määritellään siksi vaarantuneeksi.
Amerikannokkavarpuset syövät monenlaisia siemeniä, mutta erityisesti ne ovat mieltyneet saarnivaahteransiemeniin. Lisäksi laji syö kukkien nuppuja, käpyjä, omenia ja muita hedelmiä sekä pesimiskaudella myös hyönteisiä. Poikasiaan lintu ruokkii murskatuilla siemenillä ja hyönteisillä sekä niiden toukilla. Lintujen ruokintapaikoille amerikannokkavarpuset saapuvat suurina parvina ja voivat kamppailla ruuasta hyvinkin voimakkaasti.
Naaras rakentaa pesänsä yleensä puuhun. Pesä on hyvin kätketty ja voi sijaita lähellä runkoa tai lähempänä oksan kärkeä. Pesä on harva ja irtonainen kuppimainen pesä. Naaras rakentaa sen ruohoista, sammalista ja juurista. Amerikannokkavarpusnaaras munii 3–5 sinivihreää harmaa- ja ruskeatäpläistä munaa. Hautominen kestää noin kaksi viikkoa ja koiras huolehtii naaraan ruokkimisesta. Koiras hoitaa ja ruokkii myös kuoriutuneita poikasia. Poikaset poistuvat pesästään noin kahden viikon kuluttua kuoriutumisestaan.
