Lapasotka (Aythya marila) on pieni kokonaan sukeltava sorsalintu.
Koiraalla on hyvin tumma pää, joka kiiltää valossa vihreänsävyisenä, tumma rinta ja kaula, valkea vatsa ja harmaa selkä, sininen nokka ja keltaiset silmät. Naaras muistuttaa tukkasotkaa, mutta nokan tyvessä on usein enemmän valkeaa, poskella usein selvempää vaaleaa kuviointia ja selässä harmaa ”huurteinen” väritys.Pituus on 40–51 cm, siipien kärkiväli 75 cm ja paino noin 700 – 1 300 g.
Vanhin suomalainen rengastettu lapasotka on ollut 13 vuotta 1 kuukautta 16 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin lapasotka.
Pohjois-Amerikka, Eurooppa ja Aasia. Suomessa lapasotka pesii harvalukuisena Lapissa ja Pohjanlahdella. Euroopassa pesii vain 8 000 – 11 000 paria, Venäjällä lisäksi 40 000 – 80 000 paria ja Suomessa 700 – 1 100 paria. Laji on muuttolintu, joka talvehtii Itämeren eteläosissa, Pohjanmerellä ja osa kannasta jopa Välimerellä.
Ympäristöministeriön päätöksellä (n:o 1209/95) lähes kaikille Suomen pesimälintulintulajeille on määritelty ohjeellinen arvo. Lapasotkan ohjeellinen arvo on vuonna 2002 annetun asetuksen mukaan 2018 €.
Joet ja kesäisin järvet ja suot ja talvisin rannikolliset lahdet, estuaarit, laguunit ja sisämaan järvet. Pesimäaluetta ovat järvet, suot ja Pohjanlahden saaristo. Muuttaa talveksi avomeren tuntumaan.
Talvisin nilviäiset, simpukat, osterit ja etanat sekä kesäisin kasveja kuten vitat, sellerit, sarat ja ruohot sekä hyönteisiä ja äyriäisiä.
Pesä on maassa lähellä rantaa, joskus harvoissa yhdyskunnissa. Vihertävänruskeita munia on 6–13, naaras hautoo noin 4 viikkoa ja poikaset ovat lentokykyisiä seitsemän viikon ikäisinä.
