Ketohopeatäplä (Argynnis adippe) on ruskehtavan hopeatäpläinen perhoslaji. Samannäköinen lähisukulainen on esimerkiksi yleisempi orvokkihopeatäplä (Argynnis aglaja).
Ketohopeatäplä on noin viiden sentin kokoinen oranssin ja mustan kirjava päiväperhonen. Se muistuttaa suuresti muita hopeatäpliä, mutta koiraalla voimakkaan oranssien etusiipien yläpinnalla toiseksi ja kolmanneksi takimmaisen siipisuonen ympärillä on selvä, musta varjostuma. Naaraalla sävy on himmeämpi ja siipien tyviosassa on ruskeaa kehnää. Etusiiven alapinnalla, siiven kärjessä on kolme vaaleaa täplää ja siiven ulkoreuna on hivenen sisäänpäinkaartunut. Paras tuntomerkki on kuitenkin takasiipien alapinta, jossa laajojen vaaleiden täplien lisäksi näkyy neljän punaruskean, rengasmaisen silmätäplän muodostama rivi. Värimuodolla f. cleodoxa takasiipien vaalet täplät ovat vaaleankeltaiset. Lisäksi takasiiven alapinnan reunajuova on himmeä.
Ketohopeatäplää tavataan lähes koko Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa ja Turkissa. Etelä- ja Keski-Suomessa laji on yleinen ja levinneisyyden pohjoisraja kulkee suunnilleen Vaasa-Lieksa-linjalla. Perhoset ovat lennossa heinäkuun alusta elokuun puoleen väliin.
Ketohopeatäplä elää kedoilla ja niityillä, teiden pientareilla sekä metsänreunoilla. Lämpiminä ja aurinkoisina päivinä molemmat sukupuolet vierailevat kukilla ja koiraat lentelevät etsimässä naaraita. Pilvisellä tai viileällä säällä perhoset oleskelevat enimmäkseen maassa tai kasveilla lähellä maanpintaa, eivätkä juuri liiku. Yöksi tai sateella ne lentävät ylös puihin tai pensaisiin. Naaras munii puiden kuorenrakoihin lähelle orvokkikasvustoja. Talvehtii kuoriutumisvalmiina toukkana munan sisällä. Toukat ovat aktiivisia päivisin piilotellen ruokailukertojen välillä lehtien alapinnoilla. Kotelo on yhteenkiedottujen lehtien välissä.
