Lyijymonarkki (Myiagra rubecula) on Australian pohjois- ja itäosissa sekä Papua-Uudessa-Guineassa elävä monarkkeihin kuuluva varpuslintu.
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Mi
MigraatioL
alkaaKooltaan lyijymonarkki on 14–16 cm. Koiras on rinnastaan, päästään, selästään ja siivistään väriltään tumman harmahtavan sininen. Vatsa on väritykseltään valkoinen. Naaraan pää on ja selkä ovat väriltään siniharmaat. Rinta on oranssin ruskehtava ja muuttuu vatsaa kohden asteittain vaaleammaksi ja lopulta valkoiseksi. Nuoret lyijymonarkit ovat selästään harmahtavan ruskeita ja siivet ovat raidalliset. Rinta on punertava.
Lyijymonarkkia tavataan Papua-Uudesta-Guineasta ja Australiasta. Australiassa lajin levinneisyys ulottuu pohjoisrannikolta Kimberleyn alueelta itärannikolle Victorian osavaltioon. Muuttoaikoina lajia tavataan myös Tasmaniassa Linnun elinympäristöä ovat korkeat ja puoliavoimet metsät rannikkoalueilla. Laji elää kuivemmissa metsissä kuin lähisukulainen samettimonarkki.