Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on...
Olmi (Proteus anguinus) on sokea salamanteri, joka elää Dinaaristen Alppien karstimaiden maanalaisissa vesistöissä ja järvissä. Sitä tavataan Sloveniassa, Kroatiassa ja Bosnia ja Hertsegovinassa. Olmin pituus on 25–30 senttimetriä. Sen ruumis on...
Möhkäkala (Mola mola) on möhkäkalojen heimoon kuuluva erikoisen muotoinen kala, joka elää lauhkeilla ja trooppisilla merillä. Möhkäkalat ovat valtavan kokoisia, levinneet laajalti ja ulkonäöltään eriskummallisia, mutta niistä tiedetään varsin vähän....
Valkohai (Carcharodon carcharias) on Karibianmeressä, Tyynessämeressä ja Intian valtameressä elävä suurikokoinen hai. Jopa 6 metrin pituiseksi ja 2 tonnin painoiseksi kasvava valkohai on maailman kookkain petokala ja yksi suurikokoisimmista...
Alli (Clangula hyemalis) on keskikokoinen musta-ruskea-valkea sorsalintu. IUCN on luokitellut sen vuodesta 2012 lähtien vaarantuneeksi lajiksi. Suomessa alli on luokiteltu silmälläpidettäväksi.
Kiljukotka (Clanga clanga, syn. Aquila clanga) on suuri petolintu. Se on noin 65 cm pitkä ja sen siipienväli on 160 cm. Vanha lintu on kokonaan lähes musta tai hyvin tummanruskea. Nuoret linnut ovat useimmiten myös hyvin tummia ja siiven...
Punasotka (Aythya ferina) on keskikokoinen sorsalintu.
Pikkukajava (Rissa tridactyla) on pohjoisten valtamerten lokinsukuinen lintu.
Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) on pienikokoinen uikkulintu. Lajin kuvaili ja nimesi Carl von Linné 1758.
Jättiläishai (Cetorhinus maximus) on maailman toiseksi kookkain hailaji. Vain valashai on sitä suurempi. Jättiläishai on ainoa Cetorhinidae-heimon elossa oleva jäsen, joskin myös kitahain on arveltu kuuluvan tähän heimoon.Jättiläishaita tavataan...
Italianvarpunen (Passer italiae) on varpuslintu, jota pidettiin aiemmin varpusen ja pensasvarpusen vakiintuneena risteymäjälkeläisenä. Nykyisin sitä kuitenkin pidetään yhä useammin omana lajinaan tai pensasvarpusen alalajina.
Kitasampi (Huso huso), myös beluga, on suurikokoisin sampilaji. Kitasammen nimitys beluga ja maitovalaan nimitys beluga juontuvat ilmeisesti samasta kannasta, ja sekaannuksia on ilmennyt. Kitasampi on arvostettu erityisesti mätinsä takia: siitä...
Turturikyyhky (Streptopelia turtur) on pienikokoinen ja uhanalainen kyyhkylaji.
Jättiläislepakko (Nyctalus lasiopterus) on siippojen heimoon kuuluva lepakkolaji. Laji on Euroopan suurin lepakkolaji, ja sen siipien kärkiväli on noin 46 cm. Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin...
Karppi (Cyprinus carpio) on suurikokoinen makean veden särkikala. Suomessa karppi menestyy vain istutettuna, sillä Suomen ilmasto on liian viileä sen lisääntymiseen luonnossa. Maailmanlaajuisesti karppi on kalanviljelyssä yksi kolmesta runsaimmin...
Valkopilkkahai, aikaisemmalta nimeltään valkotäplähai (Carcharhinus longimanus) on suurikokoinen ulappavesien hailaji, joka elää kaikissa maailman lämpimissä merissä.Valkopilkkahain ruumis on roteva ja sillä on luonteenomaisen pitkät rintaevät ja...
Piikkihai (Squalus acanthias) on piikkihaiden heimoon kuuluva rustokalalaji, joka voi kasvaa metrin mittaiseksi. Se on saanut nimensä selkäevissä olevista piikeistä. Väriltään se on harmahtavan ruskea, vatsapuolelta vaalea. Piikkihai syö kalaa ja...
Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on suuri mustanpuhuva sorsalintu.
Hietahai (Carcharias taurus) on hietahaiden heimon petokalalaji. Lajilta puuttuu uimarakko.
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji. Ankerias on katadrominen vaelluskala, eli se viettää pääosan elämästään makeavetisissä sisävesissä mutta vaeltaa suolaisiin merivesiin kutemaan....
Isovasarahai (Sphyrna mokarran) on suurikokoinen hai, joka kasvaa jopa kuusimetriseksi. Isovasarahaita esiintyy rannikkoalueilla trooppisissa ja lämpimissä vesissä. Sitä esiintyy rannikoilla ja niiden tuntumassa jopa 300 metrin syvyyteen asti....
Sillihai (Lamna nasus) on suurikokoinen hailaji ja yksi nopeimmista haista. Sillihai on piikkihain ohella ainoa Suomessa tavattu hailaji.Sillihain liha on arvostettu ruoka-aine, ja laji on taloudellisesti tärkeä kalateollisuudelle. Varsinkin...
Sarakerttunen (Acrocephalus paludicola) on pienikokoinen, uhanalainen varpuslintu.
Mustapilkkahai (Carcharhinus limbatus) on maailman trooppisilla ja subtrooppisilla merillä elävä hai. Se kasvaa tyypillisesti noin puolitoista metriä pitkäksi.
Idänpikkuliitäjä (Puffinus yelkouan) on liitäjien heimoon kuuluva Välimerellä elävä ulappalintu. Aikaisemmin se katsottiin pikkuliitäjän (Puffinus puffinus) alalajiksi.
Kampavasarahai (Sphyrna lewini) on vasarahaiden heimoon kuuluva rustokalalaji. Sitä esiintyy kaikilla lauhkeilla ja trooppisilla merialueilla.
Vuollejokisimpukka (Unio crassus) on virtaavissa vesissä elävä, luonnonsuojelulailla suojeltu suursimpukkalaji. Se on myös mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IV (a), joka tarkoittaa, että lajin yksilöt ovat EU:ssa tiukasti...
Ruskohai (Carcharhinus plumbeus) on tiikerihaihin eli ihmishaihin (Carcharhinidae) kuuluva hailaji. Giovanni Domenico Nardo kuvasi lajin ensimmäisen kerran vuonna 1827.
Piikkimakrilli (Trachurus trachurus) on ahvenkaloihin kuuluva merikala, joka kasvaa tyypillisesti 22-senttiseksi ja voi suurimmillaan painaa jopa kaksi kiloa.Piikkimakrilli on itäisen Atlantin rannikoiden lajia, jonka levinneisyys ulottuu Norjasta...
Merienkeli (Squatina squatina) on eurooppalainen hailaji, joka ulkonäöltään kuitenkin muistuttaa lähinnä rauskuja.
Särmäpurjehai (Oxynotus centrina) on hailaji. Särmäpurjehailla on epätavallisen korkeat, purjeita muistuttavat selkäevät, joiden kärjet ovat piikkiset. Lisäksi sillä on litteä, kolmionmuotoinen kuono ja uurteiset huulet sekä yläleuassa...
Harmaakoirahai tai harmaahai (Galeorhinus galeus) on koirahaiden (Triakidae) heimoon kuuluva haikala, joka kasvaa jopa kaksimetriseksi. Sitä tavataan 50–100 metrin syvyydessä mantereiden länsirannikoilla sekä Välimeressä. Se on melko yleinen Tanskan...
Vasarahai (Sphyrna zygaena) on suurikokoinen hailaji, jota tavataan maailman kaikilla lauhkeilla rannikkoalueilla. Vasarahaita kohtaan kohdistuu nykyään laajalti metsästyksen uhka, joka laskee sen kantaa.
Kettuhai (Alopias vulpinus) on valtamerten trooppisissa ja lauhkeissa osissa elävä noin kuuden metrin pituinen hai, jonka pyrstöevän ylälohko on yhtä pitkä kuin muu ruumis. Pyrstönsä avulla se ajaa pieniä kaloja tiiviiksi parveksi ja käyttää sitä...
Litteäjärvisimpukka (Pseudanodonta complanata) on harvinainen makean veden simpukkalaji.
