Susi eli harmaasusi (Canis lupus) on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs. Susi jaetaan nykyisin lähteestä riippuen 32–37 alalajiin, joista osa on jo kadonnut.Susi on levinnyt suureen osaan pohjoista pallonpuoliskoa arktisilta alueilta Meksikon ja Intian...
Karhu eli ruskeakarhu (Ursus arctos) on Euroopan suurimpia petoeläimiä. Sen eri alalajeja tavataan monilla alueilla Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Karhun pituus on 135–250 senttimetriä ja paino 60–300 kilogrammaa, uros on selvästi suurempi kuin...
Muuttohaukka eli jalohaukka (Falco peregrinus) on keskikokoinen päiväpetolintu. Se on maailman nopein eläin ja voi pystysuorassa syöksyssä kiitää jopa lähes 400 km/h. Laji kärsi vakavasti DDT:stä ja muista ympäristömyrkyistä, mutta Suomen kanta on...
Villisika eli metsäkarju (Sus scrofa) on sorkkaeläimiin kuuluva suurikokoinen sikalaji ja useimpien, mutta ei kaikkien kesyjen sikojen kantamuoto. Sen pääasiallista esiintymisaluetta on Euraasian lauhkea lehtimetsävyöhyke. Suomeen villisika on...
Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin. Se on maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin: sen levinneisyysalue käsittää lähes koko Pohjois-Amerikan ja Euraasian. Lisäksi Pohjois-Afrikassa elää jonkin verran kettuja.Kettu on aikaisemmin...
Sääksi eli kalasääski, vanhemmalta nimeltään kalasääksi, (Pandion haliaetus) on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannikoilla. Saaristossa levinneisyys rajoittuu sisä- ja välisaaristoon.Sääksi luetaan sääksien heimon...
Sinisorsa eli heinäsorsa (Anas platyrhynchos) on sorsien sukuun kuuluva lintulaji. Sitä tavataan pohjoisella pallonpuoliskolla Pohjois-Amerikassa, Etelä-Grönlannissa, Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa; lisäksi sitä on istutettu Australiaan...
Kärppä eli portimo (Mustela erminea) on näätäeläimiin kuuluva pienikokoinen petoeläin, joka elää pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeissa ja viileissä oloissa, muun muassa Suomessa.Kärpän tärkeintä ravintoa ovat vesi-, metsä- ja peltomyyrät sekä oravat...
Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Tornipöllö (Tyto alba) on tornipöllöjen heimoon kuuluva keskikokoinen pöllölintu.
Kotihiiri (Mus musculus) on pieni ihmisasumusten ja varastojen liepeillä viihtyvä jyrsijälaji. Kotihiiri pääsee helposti asuinrakennusten sisätiloihin jopa alle senttimetrin kokoisesta kolosta ja erilaisten materiaalien läpi. Se on aktiivisin...
Amerikanharmaahaikara (Ardea herodias) on amerikkalainen haikaralaji, joka muistuttaa paljon harmaahaikaraa.
Tikli (Carduelis carduelis) on peiponsukuinen värikäs lintu, joka pesii kulttuurilintuna lähes koko Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Tiklejä näkee etenkin talvella syömässä siemeniä talventörröttäjistä.
Hiirihaukka (Buteo buteo) on keskikokoinen päiväpetolintu.
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on...
Haarapääsky (Hirundo rustica) on pääskyjen heimoon kuuluva muuttolintu, joka on helposti tunnistettavissa pyrstön kaksihaaraisesta muodosta.
Huuhkaja (Bubo bubo) on suurikokoinen pöllölaji. Huuhkaja on ollut Suomessa rauhoitettu pesimäaikana vuodesta 1966 ja kokonaan vuodesta 1983.Kalliohuuhkaja (Bubo bengalensis) oli aiemmin huuhkajan alalaji, mutta on nykyisin määritelty omaksi...
Amerikantylli (Charadrius vociferus) on amerikkalainen kahlaaja. Lajin nimesi ruotsalainen luonnontutkija Carl von Linné vuonna 1758.
Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on suuri valkoinen sorsalintu. Kyhmyjoutsenen nokka on punertava ja siinä on musta kyhmy, josta lintu on saanut suomenkielisen nimensäkin.
Merikotka (Haliaeetus albicilla) on haukkojen (Accipitridae) heimoon ja merikotkien (Haliaeetus) sukuun kuuluva suurikokoinen päiväpetolintu. Merikotka on siipivälillä mitattuna Suomen suurin lintu. Merikotka on Ahvenanmaan maakuntalintu.
Metsäkauris (Capreolus capreolus) on Euroopassa yleisenä elävä pienikokoinen, lyhythäntäinen ja monenlaisiin elinympäristöihin sopeutunut hirvieläin. Laji on levittäytynyt Suomeen 1900-luvulla sekä luontaisesti että siirtoistutusten avulla, ja...
Isohaarahaukka (Milvus milvus) on keskikokoinen päiväpetolintulaji.
Mandariinisorsa (Aix galericulata) on pieni itäaasialainen sorsalintu, jota tarhataan yleisesti Euroopassa. Tarhakarkulaisista on syntynyt Eurooppaan luonnonvarainen pesimäkanta, ja Suomessa tavattujen mandariinisorsien katsotaan nykyisin olevan...
Jalohaikara (Egretta alba tai Ardea alba, joskus myös Casmerodius albus) on laajalle levinnyt haikaralaji.
Lumikko (Mustela nivalis) on pienin näätäeläin. Pienuus mahdollistaa saalistamisen myyrien lumeen kaivamissa koloissa. Lumikon lähisukulainen on sitä vain vähän suurempi kärppä. Lumikosta käytettyjä muita nimityksiä ovat pieni portimo (portimo on...
Kattohaikara (Ciconia ciconia) on kattohaikaroiden heimoon kuuluva lintulaji. Linnusta on käytetty aiemmin myös virosta kielestä johdettua nimitystä valkea tuonenkurki.Nykyisen nimensä mukaisesti kattohaikara pesii usein katoilla. Suuressa osassa...
Morsiosorsa (Aix sponsa) on Pohjois-Amerikassa esiintyvä sorsalintulaji.
Tunturihaukka (Falco rusticolus) on jalohaukkoihin kuuluva petolintu. Tunturihaukka on Islannin kansalliseläin.
Harmaahaikara (Ardea cinerea) on kaulushaikaran ohella Suomen yleisin haikara.
Hilleri eli lahokas (Mustela putorius) on eurooppalainen näätäeläinlaji, joka on melko huonosti sopeutunut Suomen talviolosuhteisiin. Ongelmaksi muodostuu lähinnä ravinnon saanti, ei niinkään kylmyys. Tämän vuoksi hilleriä esiintyykin paljon...
Tuulihaukka (Falco tinnunculus) on jalohaukkojen heimoon kuuluva pieni petolintu. Tuulihaukan lajinimi on aiemmin ollut myös tornihaukka.
Ampuhaukka (Falco columbarius) on jalohaukkoihin kuuluva pieni petolintu.
Tervapääsky (Apus apus) on kiitäjälintujen (Apodiformes) lahkoon kuuluva nopealentoinen, tumma lintulaji. Se ei ole läheistä sukua varsinaisille pääskyille, vaikka ulkonäöltään muistuttaakin niitä.
Nokivaris (Corvus corone corone) on variksen alalaji, joidenkin käsitysten mukaan rotu tai oma lajinsa. Se elää Länsi-Euroopassa ja Itä-Aasiassa.BirdLife Suomi pitää nokivarista variksen alalajina. Monessa maassa se on virallisesti oma lajinsa....
Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) on peukaloisten heimoon kuuluva varpuslintu. Se on toiseksi pienin Suomessa pesivä lintulaji; sitä pienempi on ainoastaan hippiäinen.
Flamingo (Phoenicopterus roseus) on Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Euroopassa elävä flamingolaji.
Tiltaltti (Phylloscopus collybita) on uunilintujen sukuun kuuluva varpuslintu, joka muistuttaa ulkonäöltään lähisukulaistaan pajulintua. Sen tuntee heleästä laulustaan: ”tilt-talt-tilt-talt…”.Tiltaltin nimitys on onomatopoeettinen. Kirjakielessä...
Kuningaskalastaja (Alcedo atthis) on koskipaikoissa viihtyvä lintu. Se on taitava lentäjä, joka heittelee saaliskalojaan ilmaan saadakseen ne osumaan pää tai pyrstö edellä kurkkuunsa.
Kirjohylje (Phoca vitulina) on pienikokoinen hylje, jota tavataan Itämeren eteläosassa, Pohjois-Atlantilla ja Tyynen valtameren pohjoisosassa. Suomessa kirjohyljettä on tavattu satunnaisesti (myös Tenojoessa).
Amerikanjääkuikka (Gavia immer) on suurikokoinen pohjoisten alueiden vesilintu. Se on suomalaisia serkkujaan kuikkaa ja kaakkuria kookkaampi, isonokkaisempi ja paksukaulaisempi. Sen lähin sukulainen on jääkuikka.
Haarahaukka (Milvus migrans) on laajalle levinnyt haukkalaji. Lajin nimesi Pieter Boddaert vuonna 1783.
Lapintiira (Sterna paradisaea) on tiiralintu, joka pesii arktisella ja kylmällä vyöhykkeellä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, talvehtien kuitenkin kaukana Etelämannerta ympäröivillä merialueilla. Lapintiiran vuosittaiset muuttomatkat ovat...
