Heimo

Kiiliäiset

1 lajit

Kiiliäiset eli saivartajat (Oestridae) ovat nisäkkäiden loiskärpäsiä. Niitä tunnetaan maailmanlaajuisesti noin 150 lajia. Ihmisessä loisimiseen on erikoistunut trooppisessa Amerikassa esiintyvä Dermatobia hominis, mutta myös muutamat muut kiiliäiset voivat ottaa ihmisen isännäkseen. Vaikka monet kiiliäislajit onkin nimetty toukan tyypillisen isäntäeläimen mukaan, ne eivät useimmista muista loisista poiketen ole kovin lajispesifisiä.

Kiiliäiset ovat tavallisesti isokokoisia karvaisia kärpäsiä. Aikuinen kärpänen munii munansa isännän iholle tai karvapeitteeseen, mistä toukat kuoriutuessaan siirtyvät iholle ja kaivautuvat sinne. Jotkin lajit voivat käyttää myös muita kärpäsiä vektorina (esimerkiksi D. hominis). Kiiliäistoukat elävät tavallisesti isäntänsä ihoon kaivautuneina, mutta joidenkin lajien toukat elävät ruoansulatuskanavassa, nielussa tai nenäonteloissa. Tällöin emo munii munat joko sierainten ympäristöön tai suun lähelle, mistä isäntä nuolee ne elimistöönsä. Toukka syö isännän kudoksia ja talvehtii isännässään. Keväällä se pudottautuu maahan ja koteloituu maaperässä.

Kärpäsentoukkien ihmiselle aiheuttama sairaus on myiaasi.

näytä vähemmän

Kiiliäiset eli saivartajat (Oestridae) ovat nisäkkäiden loiskärpäsiä. Niitä tunnetaan maailmanlaajuisesti noin 150 lajia. Ihmisessä loisimiseen on erikoistunut trooppisessa Amerikassa esiintyvä Dermatobia hominis, mutta myös muutamat muut kiiliäiset voivat ottaa ihmisen isännäkseen. Vaikka monet kiiliäislajit onkin nimetty toukan tyypillisen isäntäeläimen mukaan, ne eivät useimmista muista loisista poiketen ole kovin lajispesifisiä.

Kiiliäiset ovat tavallisesti isokokoisia karvaisia kärpäsiä. Aikuinen kärpänen munii munansa isännän iholle tai karvapeitteeseen, mistä toukat kuoriutuessaan siirtyvät iholle ja kaivautuvat sinne. Jotkin lajit voivat käyttää myös muita kärpäsiä vektorina (esimerkiksi D. hominis). Kiiliäistoukat elävät tavallisesti isäntänsä ihoon kaivautuneina, mutta joidenkin lajien toukat elävät ruoansulatuskanavassa, nielussa tai nenäonteloissa. Tällöin emo munii munat joko sierainten ympäristöön tai suun lähelle, mistä isäntä nuolee ne elimistöönsä. Toukka syö isännän kudoksia ja talvehtii isännässään. Keväällä se pudottautuu maahan ja koteloituu maaperässä.

Kärpäsentoukkien ihmiselle aiheuttama sairaus on myiaasi.

näytä vähemmän