Raitasaha-ahven (Serranus scriba) on meriahventen heimoon ja saha-ahventen alaheimoon kuuluva subtrooppinen merikala. Sitä tavataan Atlantin valtameren itäosassa, Välimeressä ja Mustassameressä. Raitasaha-ahvenen vanha nimi oli harlekiiniahven, mutta tätä nimeä käytetään nykyään Serranus tigrinus -lajista.
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Pl
PlanktivoreOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenP
alkaaRaitasaha-ahven kasvaa 28 senttimetrin pituiseksi, ja sillä on paksu ruumis, iso pää ja todella suuri suu ruumiin kokoon verrattuna. Raitasaha-ahvenen kidassa on terävät hampaat. Kala on punaoranssin värinen tummine siniharmaine pystyraitoineen. Raidat ovat leveämpiä ja tummempia pyrstön leveisyydessä. Pyrstöevä on tummankeltaisenoranssi, ja selkäevät ovat keltaisia oransseine viivoineen ja pisteineen. Vatsa- ja rintaevät ovat tavallisesti yksivärisen vaaleankeltaisia. Päässä on monia punaruskeita viivoja, jotka muistuttavat arabialaisia kirjaimia (mistä tieteellinen nimikin kertoo). Takaruumiin molemmilla puolilla on iso kirkkaansininen alue.
Raitasaha-ahven viettää paljon aikaa kallioisissa luolissa, yleensä yksin tai pienissä ryhmissä. Kala tulee ulos ravinnon perässä ja syö erilaisia äyriäisiä, kaloja ja matoja.
Raitasaha-ahvenet ovat kaksineuvoisia ja voivat hedelmöittää itsensä. Kuteminen on kausittaista ja kuun vaiheiden ohjaamaa.
Raitasaha-ahvenella on vain vähäinen taloudellinen merkitys, mutta sen liha on muiden sukunsa kalojen tapaan maukasta. Se on yksi ranskalaisen bouillabaisse-kalakeiton tavallisista aineksista.
