Molukkiravut
1 lajit
Molukkiravut (Xiphosura) on yksi niveljalkaisten pääjaksoon kuuluvan leukakoukullisten alajakson luokista. Molukkiravut kuuluvat kehityshistoriallisesti varhaisimmin muotoutuneisiin niveljalkaisten ryhmiin, ja niiden luokkaan sisältyykin monia sukupuuttoon kuolleita kehityslinjoja. Molukkirapujen varhaisimpien muotojen arvioidaan kehittyneen jo ordovikikaudella noin 445 miljoonaa vuotta sitten, joten ne olivat trilobiittien ja meriskorpionien ohella ensimmäisiä merkittäviä niveljalkaisten kehityshaaroja. Muun muassa hiili- ja jurakaudelta peräisin olevien fossiilien perusteella on voitu päätellä, että molukkiravut ovat muuttuneet varsin vähän viimeisen 300 miljoonan vuoden aikana, ja siksi niitä kutsutaankin eläviksi fossiileiksi.
Molukkiravuista tunnetaan ainoastaan neljä nykyisin elävää lajia, jotka kuuluvat Limulidae-heimoon. Aikaisemmin Xiphosura-ryhmä luokiteltiin yhdessä meriskorpionien kanssa Merostomata-luokkaan ("tikaripyrstöt"), mutta nykyisin ryhmien katsotaan muodostavan fylogeneettisesti pikemminkin kaksi erillistä luokkaa, Xiphosura ja Eurypterida.
Nykyisin elävät molukkiravut ovat aikuisina jopa 60 senttimetrin mittaisia, pyrstö mukaan lukien. Molukkiravut ovat ainoita nykyisin eläviä leukakoukullisia, joilla on verkkosilmät. Sivuilla olevien verkkosilmien lisäksi ravuilla on myös keskellä päätä kaksi rakenteeltaan yksinkertaisempaa silmää, ns. pistesilmät, jotka aistivat valon voimakkuutta ja sen muutoksia mutta eivät liikettä. Muilla leukakoukullisilla kaikki silmät ovat yhden mykiön pistesilmiä, jotka tosin ovat joillakin lajeilla huomattavan kehittyneitä. Tunnetuin molukkirapujen lajeista on molukkirapu (Limulus polyphemus).
Molukkiravut (Xiphosura) on yksi niveljalkaisten pääjaksoon kuuluvan leukakoukullisten alajakson luokista. Molukkiravut kuuluvat kehityshistoriallisesti varhaisimmin muotoutuneisiin niveljalkaisten ryhmiin, ja niiden luokkaan sisältyykin monia sukupuuttoon kuolleita kehityslinjoja. Molukkirapujen varhaisimpien muotojen arvioidaan kehittyneen jo ordovikikaudella noin 445 miljoonaa vuotta sitten, joten ne olivat trilobiittien ja meriskorpionien ohella ensimmäisiä merkittäviä niveljalkaisten kehityshaaroja. Muun muassa hiili- ja jurakaudelta peräisin olevien fossiilien perusteella on voitu päätellä, että molukkiravut ovat muuttuneet varsin vähän viimeisen 300 miljoonan vuoden aikana, ja siksi niitä kutsutaankin eläviksi fossiileiksi.
Molukkiravuista tunnetaan ainoastaan neljä nykyisin elävää lajia, jotka kuuluvat Limulidae-heimoon. Aikaisemmin Xiphosura-ryhmä luokiteltiin yhdessä meriskorpionien kanssa Merostomata-luokkaan ("tikaripyrstöt"), mutta nykyisin ryhmien katsotaan muodostavan fylogeneettisesti pikemminkin kaksi erillistä luokkaa, Xiphosura ja Eurypterida.
Nykyisin elävät molukkiravut ovat aikuisina jopa 60 senttimetrin mittaisia, pyrstö mukaan lukien. Molukkiravut ovat ainoita nykyisin eläviä leukakoukullisia, joilla on verkkosilmät. Sivuilla olevien verkkosilmien lisäksi ravuilla on myös keskellä päätä kaksi rakenteeltaan yksinkertaisempaa silmää, ns. pistesilmät, jotka aistivat valon voimakkuutta ja sen muutoksia mutta eivät liikettä. Muilla leukakoukullisilla kaikki silmät ovat yhden mykiön pistesilmiä, jotka tosin ovat joillakin lajeilla huomattavan kehittyneitä. Tunnetuin molukkirapujen lajeista on molukkirapu (Limulus polyphemus).
