Suomukipuaja (Dendrocolaptes certhia) on amerikkalainen muurahaisia seuraileva varpuslintu.
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ei
Ei siirtolainenA
alkaaLinnun pituus on noin 28 cm. Suomukipuajan höyhenpuku on pääosin punaruskea. Päässä, niskassa ja vatsapuolella on tummia raitoja. Sen nokka on keskimittainen ja sen väritys vaihtelee maantieteellisesti. Pyrstösulat ovat kankeat. Sukupuolet ovat samanvärisiä.
Suomukipuajat elävät Etelä-Amerikassa Venezuelasta Pohjois-Boliviaan ja Amazonin alueella. Lajin elinympäristön laajuus on 6,7 miljoonaa neliökilometriä. Lajista tunnetaan 6 alalajia.
Suomukipuaja elää trooppisissa alavien maiden sulkeutuneissa metsissä.
Suomukipuaja seurailee maassa vaeltavia muurahaislaumoja ja saalistaa niiden pelottamia hyönteisiä, hämähäkkejä, sammakoita, liskoja ja muita pikkueläimiä. Se myös kiipeilee puunrungoilla muiden kipuajien tavoin etsien ötököitä kaarnan raoista.
Pesintä tunnetaan puutteellisesti. Laji rakentaa pesän puunrungon halkeamaan tai onkaloon 1,5–6 m:n korkeudelle. Munia on tavallisesti kaksi.
