Amerikankoskikara (Cinclus mexicanus) on Pohjois- ja Keski-Amerikassa tavattava koskikaroihin kuuluva varpuslintu.
Kooltaan amerikakoskikara 14–20 cm, koiras on kooltaan hieman suurempi kuin naaras. Väritykseltään laji on kauttaaltaan ruskehtavan harmaa. Pää on suurikokoinen ja niska on lyhyt. Amerikankoskikaran pyrstö on lyhyehkö ja jalat ovat pitkät. Molemmat sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaiset. Nuoret linnut muistuttavat aikuisia, mutta voivat olla hieman niitä vaaleampia.
Lajia tavataan läpi Alaskan, Kalliovuorten ja Yhdysvaltain länsirannikon aina Meksikoon ja Panamaan saakka. Lajin elinympäristöä ovat kirkkaat, kylmät ja nopeasti virtaavat vuoristopurot. Vaikka laji viihtyykin parhaiten vuoristoalueilla, toisinaan sitä tavataan myös alankomailla jopa lähellä merenpinnan tasoa. Laji talvehtii myös esiintymisalueensa pohjoisosissa, jos purot pysyvät sulina. Osa linnuista kuitenkin siirtyy vuoristosta matalammalle ja etelämmäs. Talvehtimisaikana amerikankoskikaroille kelpaavat myös hitaammin virtaavat joet. Lintu on erittäin tarkka veden puhtaudesta eikä menesty vähänkään saastuneessa vedessä. Laji onkin vähentynyt tietyiltä alueilta sopivan elinympäristön puutteen vuoksi. Amerikankoskikara on täten erittäin hyvä veden puhtauden indikaattori.
Amerikankoskikara syö pääasiassa vesihyönteisiä. Ravintoa ovat vesiperhoset, päivänkorennot, koppakuoriaiset sekä näiden ja hyttysten toukat. Laji saattaa syödä myös matoja, nilviäisiä sekä kalan kutua ja pieniä kaloja. Laji etsii syötävää veden pinnalta tai sukeltaa pohjaan ja etsii hyönteisten toukkia pohjassa kävellen. Sukeltaessaan amerikankoskikara käyttää siipiään ja ikään kuin lentää veden alla. Satunnaisesti laji poimii myös ravintoa kiviltä. Lintu pyydystää hyvin harvoin lentävää ravintoa ilmasta.
Pesänsä amerikankoskikara rakentaa kivikkoon kielekkeen alle. Naaras rakentaa pesän sammalesta, tikuista ja ruohoista. Umpinaisessa pesässä on yksi suuaukko. Laji on oppinut rakentamaan pesänsä myös siltoihin sekä käyttämään hyödykseen ihmisten asettamia pesimislaatikoita.. Naaras munii yleensä neljästä viiteen, joskus kuusi valkoista munaa, joita vain se hautoo. Haudonta kestää noin akaksi viikkoa. Poikaset poistuvat pesästä noin 25 päivän kuluttua kuoriutumisestaan ja ovat jo silloin uimakykyisiä.
