Jättiläiskalmarit
1 lajit
Jättiläiskalmarit (Architeuthidae) ovat kalmarien lahkoon kuuluvia mustekaloja, jotka ovat kolossikalmarin jälkeen maailman toiseksi suurikokoisimpia selkärangattomia eläimiä. Jättiläiskalmarien heimossa on vain yksi suku, Architeuthis, mutta lajien lukumäärä on epäselvä. Suvun tunnetuin ja mahdollisesti ainoa laji on jättiläiskalmari (Architeuthis dux).
Jättiläiskalmarit elävät kaikissa valtamerissä; havainnot ovat kuitenkin keskittyneet Pohjois-Atlantin ja Tyynenmeren sekä eteläisten merten vesiin (katso kartta), tropiikista ei tietoja niinkään ole. Niiden arvellaan elävän 300–1000 metrin syvyydessä, ja mahdollisesti syvemmälläkin.
Jättiläiskalmarien elintavoista ei tiedetä paljoa, koska niitä ei ole juurikaan päästy tarkkailemaan luonnollisessa elinympäristössään. Mustekalat ovat yleisesti ottaen varsin lyhytikäisiä, eikä jättiläiskalmarikaan todennäköisesti elä viittä vuotta vanhemmaksi. Näin ollen se lienee maailman nopeimmin kasvavia eläimiä. Jättiläiskalmarinaaras voi tuottaa toista miljoonaa millimetrin kokoluokkaa olevaa munaa. Ei kuitenkaan tiedetä, mihin se munansa asettaa. Poikaset ovat kuoriutuessaan vain noin 2–3 millimetrin pituisia.
Jättiläiskalmarien arvellaan käyttävän ravinnokseen kaloja ja itseään pienempiä mustekaloja. Kalmarin suurten silmien oletetaan mahdollistavan varsin tarkatkin näköhavainnot valtamerten pimeydessä, ja näin ollen ne todennäköisesti etsivät saalistakin etupäässä näköaistin avulla. Jättiläiskalmarit tarttuvat saaliseläimeen kahdella pitkällä pyyntilonkerollaan. Se vie saaliin suunsa lähelle kahdeksalla muulla lonkerollaan. Saalis täytyy hienontaa pieniksi paloiksi ennen nielemistä, sillä kalmarin ruokatorvi kulkee aivojen läpi. Jättiläiskalmarit oletettavasti syövät paljon, koska niiden kasvuvauhti on erittäin nopea.
Jättiläiskalmarin luontaisena päävihollisena pidetään kaskelottia, joka on maailman suurikokoisin hammasvalas. Aikuisten jättiläiskalmarien jäänteitä on löytynyt myös eteläisellä Tyynellämerellä elävän Somniosus pacificus-jäähailajin yksilöiden vatsoista.
Jättiläiskalmarit (Architeuthidae) ovat kalmarien lahkoon kuuluvia mustekaloja, jotka ovat kolossikalmarin jälkeen maailman toiseksi suurikokoisimpia selkärangattomia eläimiä. Jättiläiskalmarien heimossa on vain yksi suku, Architeuthis, mutta lajien lukumäärä on epäselvä. Suvun tunnetuin ja mahdollisesti ainoa laji on jättiläiskalmari (Architeuthis dux).
Jättiläiskalmarit elävät kaikissa valtamerissä; havainnot ovat kuitenkin keskittyneet Pohjois-Atlantin ja Tyynenmeren sekä eteläisten merten vesiin (katso kartta), tropiikista ei tietoja niinkään ole. Niiden arvellaan elävän 300–1000 metrin syvyydessä, ja mahdollisesti syvemmälläkin.
Jättiläiskalmarien elintavoista ei tiedetä paljoa, koska niitä ei ole juurikaan päästy tarkkailemaan luonnollisessa elinympäristössään. Mustekalat ovat yleisesti ottaen varsin lyhytikäisiä, eikä jättiläiskalmarikaan todennäköisesti elä viittä vuotta vanhemmaksi. Näin ollen se lienee maailman nopeimmin kasvavia eläimiä. Jättiläiskalmarinaaras voi tuottaa toista miljoonaa millimetrin kokoluokkaa olevaa munaa. Ei kuitenkaan tiedetä, mihin se munansa asettaa. Poikaset ovat kuoriutuessaan vain noin 2–3 millimetrin pituisia.
Jättiläiskalmarien arvellaan käyttävän ravinnokseen kaloja ja itseään pienempiä mustekaloja. Kalmarin suurten silmien oletetaan mahdollistavan varsin tarkatkin näköhavainnot valtamerten pimeydessä, ja näin ollen ne todennäköisesti etsivät saalistakin etupäässä näköaistin avulla. Jättiläiskalmarit tarttuvat saaliseläimeen kahdella pitkällä pyyntilonkerollaan. Se vie saaliin suunsa lähelle kahdeksalla muulla lonkerollaan. Saalis täytyy hienontaa pieniksi paloiksi ennen nielemistä, sillä kalmarin ruokatorvi kulkee aivojen läpi. Jättiläiskalmarit oletettavasti syövät paljon, koska niiden kasvuvauhti on erittäin nopea.
Jättiläiskalmarin luontaisena päävihollisena pidetään kaskelottia, joka on maailman suurikokoisin hammasvalas. Aikuisten jättiläiskalmarien jäänteitä on löytynyt myös eteläisellä Tyynellämerellä elävän Somniosus pacificus-jäähailajin yksilöiden vatsoista.
