Saari
Karibian saaret
330 lajit
Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Möhkäkala (Mola mola) on möhkäkalojen heimoon kuuluva erikoisen muotoinen kala, joka elää lauhkeilla ja trooppisilla merillä. Möhkäkalat ovat valtavan kokoisia, levinneet laajalti ja ulkonäöltään eriskummallisia, mutta niistä tiedetään varsin vähän....
Valkohai (Carcharodon carcharias) on Karibianmeressä, Tyynessämeressä ja Intian valtameressä elävä suurikokoinen hai. Jopa 6 metrin pituiseksi ja 2 tonnin painoiseksi kasvava valkohai on maailman kookkain petokala ja yksi suurikokoisimmista...
Ruskosuula (Sula leucogaster) on keskikokoinen suulien lahkoon kuuluva merilintu.
Kääpiökaskelotti (Kogia breviceps) on kaskelottien heimoon kuuluva valaslaji.
Sinisiipitavi (Spatula discors) on pieni sorsalintu.
Pitkäjalka (Himantopus himantopus) on Suomessa erittäin harvinainen kahlaaja. Lajin nimesi ja kuvaili Carl von Linné 1758.
Pikkutropiikkilintu, aikaisemmilta nimiltään pikkujouhipyrstö ja keltanokkatropiikkilintu (Phaethon lepturus) on pitkäpyrstöinen tropiikkilintujen heimoon kuuluva merilintulaji.
Kääpiömiekkavalas eli hoikkapallopää (Feresa attenuata) on huonosti tunnettu delfiinilaji. Sillä on hoikka, sikarinmuotoinen ruumis, joka kaventuu pyrstöevään päin. Pää on pyöreä ja tylppä, eikä sillä ole delfiineille tyypillistä kuonoa....
Pulmussirri (Calidris alba) on pieni kahlaaja.
Dolfiini (Coryphaena hippurus) eli mahi-mahi on suuri trooppisten merialueiden ahvenkala. Amerikkaan purjehtineet espanjalaiset löytöretkeilijät antoivat sille nimen dorado, kultainen.
Valashai (Rhincodon typus) on suurin hailaji ja samalla maailman suurin kala. Se voi kasvaa jopa 20 metriä pitkäksi, mutta keskimäärin se on 12 metriä pitkiä ja painaa noin 15 tonnia. Se on heimonsa ainoa nykyisin elävä laji.Valashailla on...
Naamiosuula (Sula dactylatra) on valtamerillä elävä suulalaji. Se elää laajalla alueella trooppisilla merillä, ja siitä tunnetaan noin neljä alalajia. Nimialalaji dactylatra elää Karibian ja Lounais-Atlantin alueella, alalaji melanops Intian...
Banaanikerttuli (Coereba flaveola) on Latinalaisessa Amerikassa elävä varpuslintulaji. Banaanikerttuli luettiin aiemmin omaan banaanikerttulien heimoonsa, mutta luokitellaan nykyisin kuuluvaksi tangaroihin.
Tiaiskerttuli (Setophaga americana) on pohjoisamerikkalainen kerttulilaji, joka on Euroopassa hyvin harvinainen harhailija.
Leveäpyrstökihu (Stercorarius pomarinus) on aggressiivinen, isokokoinen kihu. Lajin nimesi Coenraad Jacob Temminck 1815.
Kyyryhaikara (Butorides striata) on pienehkö haikaralaji.
Amerikantaivaanvuohi (Gallinago delicata), joka usein luokitellaan taivaanvuohen alalajiksi, on pohjoisamerikkalainen kahlaaja. Sen elinympäristö ulottuu Aleuttien itäisiltä saarilta Alaskaan, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Se talvehtii Yhdysvaltain...
Suomutropiikkilintu, aikaisemmalta nimeltään punanokkatropiikkilintu (Phaethon aethereus) on trooppisilla merialueilla elävä pelikaanilintu. Lajista tunnetaan kolme alalajia, joista nimialalaji aethereus elää Atlantin eteläosissa, alalaji mesonauta...
Härkähai (Carcharhinus leucas) on suurikokoinen tiikerihaiden (Carcharhinidae) heimoon kuuluva rustokala. Härkähai ui rannan lähellä, minkä vuoksi se on ihmiselle vaarallisin hai.lähde? Vaikka se on merikala, se uskaltautuu joskus myös järviin ja...
Preeriaviklo (Tringa semipalmata, aikaisemmin Catoptrophorus semipalmatus) on suurikokoinen amerikkalainen kahlaajalintu. Lajin nimesi saksalainen luonnontieteilijä Johann Friedrich Gmelin vuonna 1789.
Tonnikala (Thunnus thynnus) on tonnikalojen tribuksen suurin laji ja samalla makrillien heimon suurin laji. Tonnikala voi elää jopa 25-vuotiaaksi. Sen uintinopeus voi olla 80 kilometriä tunnissa.
Kanadantylli (Charadrius semipalmatus) on pohjoisamerikkalainen kahlaaja. Lajin nimesi Charles Lucien Bonaparte 1825.
Tundrakurmitsa (Pluvialis squatarola) on keskikokoista hieman suurempi arktinen kahlaaja. Lajin nimesi Carl von Linné 1758.
Rantakerttuli (Parkesia noveboracensis) on kerttulien heimoon kuuluva varpuslintu.
Amerikanviklo, aikaisemmalta nimeltään isokeltajalkaviklo (Tringa melanoleuca) on keskikokoinen kahlaaja. Lajin nimesi Johann Friedrich Gmelin 1789.
Kalastajalepakko (Noctilio leporinus) on toinen kalastajalepakoiden heimon lajeista. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on isokalastajalepakko.
Keltajalkaviklo (Tringa flavipes) on Eurooppaan harvoin eksyvä keskikokoinen kahlaajalintu. Suomessa se on nähty seitsemän kertaa: vuonna 1978 Oulussa, toukokuussa 2006 Köyliössä, kesäkuussa 2008 Lempäälässä, toukokuussa 2009 Kokkolassa ja...
Paperivene (Argonauta argo) on tursaiden lahkoon kuuluva kahdeksanlonkeroinen mustekala. Se asustaa kaikilla lämpimillä merialueilla. Paperivenenaaras voi kasvaa jopa 20 sentin pituiseksi, kun taas koiraat ovat vain sentin pituisia. Paperiveneiden...
Keltaevätonnikala (Thunnus albacares) on tonnikalalaji. Keltaevätonnikalat kasvavat suurimmillaan 9 vuoden ikään. Havaijilla keltaevätonnikala tunnetaan nimellä Ahi (Isosilmätonnikala tunnetaan samalla nimellä.)
Kypärädelfiini eli aaltojuovadelfiini (Stenella clymene) on meridelfiineihin kuuluva hammasvalaslaji. Sitä tavataan Atlantin trooppisissa osissa, myös Karibianmerellä, Meksikonlahdella ja Guineanlahdella.Kypärädelfiini muistuttaa paljon...
Kanadansirri (Calidris pusilla) on arktisen alueen kahlaaja. Lajin nimesi Carl von Linné 1766.
Amerikansirri (Calidris minutilla) on hyvin pieni kahlaajalintu, joka pesii Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Lajin nimesi ranskalainen lintutieteilijä Louis Jean Pierre Vieillot vuonna 1819.
Rusoposkikerttuli (Setophaga tigrina) on kerttulien heimoon kuuluva varpuslintu.
