Filippiinien endeemiset eläimet

Kaguaani (Cynocephalus volans) on Kaakkois-Aasiassa elävä kaguaanien heimoon kuuluva nisäkäslaji.Kaguaani pystyy liitämään jopa yli 100 metriä. Kaguaani levittää liitoon lähtiessään raajansa, joiden välille on kehittynyt ihopoimu. Oksalle pysähtynyt kaguaani näyttää siltä kuin sen ruumista peitäisi täplikäs viitta. Tämä ”viitta” on kaguaanin liitopoimu. Kaguaanin ruumiinpituus on 33–38 cm, minkä lisäksi häntä on 22–27 cm:n mittainen.Kaguaani syö lehtiä, kukkia ja mahdollisesti hede ...
lmiä.Laji elää vain Filippiineillä, jossa se on elinvoimainen. Vähemmän

Filippiinienkummituseläin (Tarsius syrichta) on kummituseläimiin kuuluva laji. Vähemmän

Visayanpartasikalähde? eli cebunsika (Sus cebifrons) on äärimmäisen uhanalainen sikojen heimoon kuuluva sorkkaeläin. Vähemmän

Filippiinienkrokotiili (Crocodylus mindorensis) on Filippiinien endeeminen krokotiililaji. Se lienee luonnonvaraisista krokotiileista harvinaisin. Vähemmän

Isoakerohekko (Acerodon jubatus) on Filippiineillä elävä hedelmälepakkojen heimoon kuuluva lepakkolaji. Se on yksi maailman suurimpia lepakoita. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin suomenkieliseksi nimeksi on isoakerohekko. Vähemmän

Vähemmän

Tamarao eli mindoronanoa (Bubalus mindorensis) on uhanalainen nautaeläin. Sitä tavataan ainoastaan Filippiineille kuuluvalla Mindoron saarella. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Täysikasvuisia yksilöitä on arveltu olevan enää vain muutamia satoja. Kannat ovat vähentyneet etenkin väestönkasvun ja maatalousalueen leviämisen takia. Vähemmän

Filippiinienkotka (Pithecophaga jefferyi) on yksi maailman suurimmista petolinnuista. Se on sukunsa ainoa edustaja. Vähemmän

Vähemmän

Filippiinienmuurahaiskäpy (Manis culionensis) on muurahaiskäpyihin kuuluva nisäkäslaji. Lajia tavataan uhanalaisena Filippiineiltä. Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Filippiinienkakadu (Cacatua haematuropygia) on äärimmäisen uhanalainen Filippiineillä Palawanin, Mindanaon ja Tawitawin alueella elävä kakadulaji, jonka kanta on voimakkaasti vähentynyt 1950-luvulta alkaen. Lajin kauppaa säädöstellään CITES-sopimuksella. Kooltaan filippiinienkakadu on noin 31 cm. Linnun väritys on pääosin valkoinen, lukuun ottamatta vaaleankeltaisia läiskiä silmänvierustassa sekä pyrstön alaosaa, jossa on punaista ja keltaista. Aikuisen koiraan ii ...
ris on mustanruskea ja naaraan iiris on punaiseen vivahtava. Ulkonäöltään filippiinienkakadu muistuttaa salomoninkakadua (Cacatua ducorpsii), jolta kuitenkin puuttuu pyrstön punainen väri. Kauempaa filippiinienkakadun voi sekoittaa myös valkokeisarikyyhkyyn (Ducula bicolor).Filippiinienkakadun elinympäristöä ovat alankometsät yleensä alle 50 metrin korkeudessa, usein jokien tai rannikkojen läheisyydessä, missä kasvaa mangrovea. Sulkasadon aikaan ja pesimiskautena, joka kestää heinä–joulukuun, linnut siirtyvät uloimmille saarille. Pesimisajan ulkopuolella lintuja voi tavata riisi- ja maissipelloilla.Filippiinienkakadukannan kooksi arvioidaan 1 000–2 700 yksilöä. Suurimmat kantaan kohdistuvat uhat ovat laiton lintujen pyydystäminen häkkilinnuiksi ja alankojen metsien hakkaaminen. Linnut kerätään jo poikasina pesistä ja niistä maksetaan hyvä hinta. Vähemmän

Dolabella auricularia on indopasifisella merialueella elävä merijäniksiin kuuluva nilviäinen. Muodoltaan se on vino kiila, joka muuttuu hartioista pyrstöä kohti litteämmäksi. Keskellä selkää on lihasmassan keskellä jäänteet kotilon kuoresta. Selkäpuolella on myös ulosvirtausaukko ja sisäänvirtaussifoni. Väriltään tämä nilviäinen on epämääräisen vihreän ja ruskean kirjava, ja maastoutuu hyvin alustaansa. Vahingoittuessaan se purskauttaa ulos purppuranpunaista ”mustetta” ...
. Tämä on yksi suurimmista merijäniksistä ja voi kasvaa joidenkin lähteiden mukaan jopa puolitoista metriä pitkäksi, toisten mukaan puolimetriseksi. Se liikkuu aktiivisimmin öiseen aikaan.Dolabella auricularian elimistöstä saadaan syöpälääkettä. Vähemmän

Vähemmän

Palawanintäpläfasaani (Polyplectron napoleonis) on aitokanoihin kuuluva lintulaji. Sitä tavataan endeemisenä Filippiineiltä ja se on luokiteltu vaarantuneeksi. Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Filippiinienhuuhkaja (Bubo philippensis) on uhanalainen pöllöjen heimoon kuuluva lintu. Se on kotoperäinen Filippiineillä, missä sitä tavataan alavilla metsämailla useilla saarilla: Catanduanes, Samar, Bohol, Mindanao, Leyte ja ehkä Sibuyan. Siitä käytetään paikallisesti nimityksiä ”kuwago” ja ”bukao”.Linnun pituus on 40–50 cm, siipienväli noin 35 cm, ja se on suurin Filippiineillä tavattava pöllö, mutta kuuluu huuhkajien suvun pienimpiin. Se on pääosin punaruskea, mutta ...
vatsapuoli on vaaleampi. Sen silmät ovat keltaiset. Sillä on pienet korvatupsut.Filippiinienhuuhkajan elinpiiriä ovat subtrooppiset ja trooppiset alavat metsät jokien lähellä. Linnut oleilevat päiväsaikaan puussa, ja ne saalistavat hämärässä pieniä selkärankaisia. Vähemmän

Luzoninsarvinokka (Buceros hydrocorax) on sarvinokkien heimoon kuuluva lintu. Sitä tavataan Filippiineillä.IUCN:n mukaan lajista on erotettu Buceros mindanensis omaksi lajikseen. Vähemmän

Vähemmän

Filippiinienriippukaija (Loriculus philippensis) on Filippiinienin kotoperäinen kaija. Lajista tunnetaan kymmenen eri saarille eriytynyttä alalajia. Sen holotyypin kuvaili Philipp Ludwig Statius Müller Luzonilta 1776. Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Filippiiniensorsa (Anas luzonica) on Filippiineillä elävä sorsalaji. Se on Filippiineillä kotoperäinen laji, ja sen kanta vähenee nopeasti elinympäristöjen muutosten takia. Nykyisin filippiiniensorsia arvioidaan olevan enää viisituhatta yksilöä. Vähemmän

Kalamianhirvi eli calamiansaartenkauris eli kalamiankauris (Axis calamianensis) on jalohirvien alaheimoon kuuluva erittäin uhanalainen hirvieläin, jota tavataan vain Filippiineillä. Sitä pidettiin aiemmin sikahirven (Axis porcinus) alalajina, mutta nykyisin se on hyväksytty omaksi lajikseen.Kalamianhirvi muistuttaa ulkonäöltään hyvin paljon sikahirveä, mutta on lyhytturpaisempi ja -korvaisempi ja sillä on päässä enemmän valkoista. Kalamianhirven säkäkorkeus on ...
60–100 cm ja paino 27–110 kg. Se on pitkäjalkainen ja ruskeansävyinen. Turkki on selkäpuolelta vaaleampi kuin vatsapuolelta. Uroksella on kolmihaaraiset sarvet, jotka putoavat ja kasvavat joka vuosi uudelleen. Vähemmän

Negrosinkaljuselkä (Dobsonia chapmani) on hedelmälepakoiden heimoon kuuluva äärimmäisen uhanalainen lepakkolaji.Se on isokokoinen laji jota tavataan ainoastaan Filippiineillä, Cebu- ja Negros-saarilla. Negrosinkaljuselkää ei ole nähty vuoden 2003 jälkeen, joten on mahdollista että se on jo kuollut sukupuuttoon. Sen harvinaistumiseen ovat vaikuttaneet elinympäristön häviäminen sekä metsästys ravinnoksi. Negrosin saarella on jäljellä enää neljä prosenttia alkuperäis ...
istä metsistä. Cebulla metsiä on raivattu viljelysmaaksi sekä kupari- ja kultakaivosten tieltä. Molemmilla saarilla luolissa, jotka ovat olleet lepakoiden pesimäpaikkoja, kulkee nyt lepakonmetsästäjiä ja guanonkerääjiä. Vähemmän

Vähemmän

Visayasinsarvinokka (Rhabdotorrhinus waldeni) on äärimmäisen uhanalainen lintu. Niitä on jäljellä alle kaksisataa yksilöä. Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Mindoronhaavakyyhky (Gallicolumba crinigera) on endeeminen kyyhkylaji laji Filippiineillä. Sitä tavattiin aiemmin Samarin, Leyten, Boholin, Dinagatin, Basilain ja Mindanaon saarilla, mutta nykyisin enää Mindanaolla.Mindoronhaavakyyhky on noin 30 cm pitkä, lyhytpyrstöinen maassa ruokaileva kyyhky. Sen rinta ja kurkku ovat valkeat keskellä rintaa olevaa oranssia läikkää lukuun ottamatta. Otsa on tummanharmaa, pää ja hartiat muuten loistavan vihreät, yl ...
äpuoli muuten kastanjanruskea. Vatsapuoli on kellanruskea. Vähemmän

Vähemmän

Sulunsarvinokka (Anthracoceros montani) on äärimmäisen uhanalainen lintu. Vähemmän

Mindoronhaavakyyhky (Gallicolumba platenae) on äärimmäisen uhanalainen kyyhky. Haava-sana sen nimessä tulee verenpunaisesta läikästä sen muuten valkeassa rinnassa. Mindoronhaavakyyhky on endeeminen laji Filippiineillä, missä alankoalueiden metsien hakkuut ovat vaarassa tuhota sen viimeisetkin elinalueet. Lintua on tavattu 15 alueella Mindoron saarella, mutta vuoden 1980 jälkeen havaintoja on enää neljältä paikalta.Mindoronhaavakyyhky on noin 30 cm pitkä, lyh ...
ytpyrstöinen maassa ruokaileva kyyhky. Sen rinta ja kurkku ovat valkeat keskellä rintaa olevaa oranssia läikkää lukuun ottamatta. Otsa on tummanharmaa, pää ja hartiat muuten loistavan vihreät, yläpuoli muuten kastanjanruskea. Vähemmän

Palawaninsarvinokka (Anthracoceros marchei) on sarvinokkien heimoon kuuluva lintu. Sitä tavataan Filippiineillä Palawanin saarella ja sen lähisaarilla. Vähemmän

Cebunkukastaja (Dicaeum quadricolor) on äärimmäisen uhanalainen Cebun saarella Filippiineillä endeemisenä elävä lintu. Lajin pelättiin kuolleen sukupuuttoon 1900-luvun alussa, mutta se löydettiin uudestaan vuonna 1992.Cebunkukastaja on kooltaan noin 11–12 cm. Linnun pää ja siivet ovat väriltään mustat. Vatsa on valkoinen lukuun ottamatta pyrstön kellertävää tyveä. Etuselkä on karmiininpunainen ja muuttuu pyrstöä kohden keltaiseksi. Erityisesti pesimäaikainen koiras e ...
roaa väritykseltään muista kukastajista. Cebunkukastajien äänet ovat kukastajille tyypillisiä sarjoja pehmeitä ja korkeita säveliä.Cebunkukastajat elävät kalkkikivialueiden metsissä aina 500 metrin korkeudelle asti. Lajin ravintona on Loranthus-suvun kasvien mesi ja joidenkin fiikuslajien hedelmät.Cebunkukastajia arvellaan olevan jäljellä 85–105 yksilöä. Kantaan kohdistuvista uhkista suurin on metsien hakkaaminen teiden rakentamisen ja hiilikaivosten tieltä. Lisäksi lajin kantaa vähentää kilpailu ravinnosta filippiinienkukastajan (Dicaeum australe) kanssa. Vähemmän

Vähemmän