Hohtosyvänneahven (Epigonus telescopus) on syvänneahveniin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan syvistä vesistä useista valtameristä.
Pl
PlanktivoreLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ov
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ei
Ei siirtolainenE
alkaaHohtosyvänneahven voi kasvaa suurimmillaan 75 cm pitkäksi ja tyypillinen pituus on alle 55 cm. Laji on ruumiinrakenteeltaan pitkänomainen ja sen suu ja silmät ovat suuret. Selkäeviä on kaksi. Hohtosyvänneahven on väriltään musta tai ruskehtavan violentti ja suomuissa on helmiäismäinen kiilto.
Hohtosyvänneahvenen levinneisyys on laaja ulottuen Atlantilla Islannista Etelä-Afrikkaan ja Välimerelle. Lisäksi sitä tavataan Australiasta Uuteen-Seelantiin. Kala elää lähellä pehmeää pohjaa vedenalaisten rotkojen reunoilla useimmiten 3–800 metrin syvyydessä, mutta sitä on tavattu jopa 1 200 metrin syvyydestä. Nuoret ja pienet yksilöt liikkuvat matalammissa vesissä kuin täysikasvuiset. Hohtosyvänneahvenen ravintoa ovat erityisesti äyriäiset, mutta se syö myös kaloja ja mustekaloja. Lajin lisääntymisaika on touko-kesäkuussa. Hohtosyvänneahvenen saavuttaa sukukypsyyden vasta noin 35 vuoden iässä ja voi elää jopa yli satavuotiaaksi.
Hohtosyvänneahventa kalastetaan trooleilla ja se on sekä kohde että sivusaalis.
