Loistopeipot
145 lajit
Loistopeipot (Estrildidae) on heimo pienenkokoisissa varpuslinnuissa. Loistopeipot elävät yleensä suurina ryhminä ja ovat siemensyöjiä. Loistopeippojen nokka on paksu ja lyhyt kuten siemensyöjillä yleensä, mutta niiden nokka on yleensä punainen tai oranssi. Loistopeippojen väritys voi vaihdella yksivärisestä ruskeasta lajista kirkkaisiin ja monivärisiin lajeihin. Loistopeipot rakentavat kupolinmuotoisen pesän, johon ne laskevat 5–10 valkoista munaa. Suurin osa loistopeipoista elää trooppisella alueella, vaikkakin jotkut lajit elävät Australian etelärannikollakin. Loistopeippojen koko vaihtelee pikkuoliivipeipon 8,3 senttimetristä riisipeipon 17 senttimetriin.
Loistopeippojen heimoon kuuluu 131 lajia ja 35 sukua. Suurin suku on manikkien suku, johon kuuluu 28 lajia.
Loistopeipot (Estrildidae) on heimo pienenkokoisissa varpuslinnuissa. Loistopeipot elävät yleensä suurina ryhminä ja ovat siemensyöjiä. Loistopeippojen nokka on paksu ja lyhyt kuten siemensyöjillä yleensä, mutta niiden nokka on yleensä punainen tai oranssi. Loistopeippojen väritys voi vaihdella yksivärisestä ruskeasta lajista kirkkaisiin ja monivärisiin lajeihin. Loistopeipot rakentavat kupolinmuotoisen pesän, johon ne laskevat 5–10 valkoista munaa. Suurin osa loistopeipoista elää trooppisella alueella, vaikkakin jotkut lajit elävät Australian etelärannikollakin. Loistopeippojen koko vaihtelee pikkuoliivipeipon 8,3 senttimetristä riisipeipon 17 senttimetriin.
Loistopeippojen heimoon kuuluu 131 lajia ja 35 sukua. Suurin suku on manikkien suku, johon kuuluu 28 lajia.
