Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu.
Se on Kymenlaakson maakuntalintu.
Punatulkun pituus on 15,5–18 senttimetriä ja paino 24–38 g. Punatulkulla on tukeva ruumis, melko iso pää ja paksu nokka. Sillä on musta päälaki, harmaa selkä, musta pyrstö, valkoinen perä ja leveä harmaanvalkoinen siipijuova. Koiraalla on kirkkaanpunainen vatsa, naaraalla harmaanbeige. Nuoret linnut ovat väriltään harmaanruskeita.
Punatulkun kutsuääni on huilumainen ”hfijyy”. Laulu on hiljaista rupattelua latvustossa.
Vanhin suomalainen rengastettu punatulkku on ollut 6 vuotta 11 kuukautta 28 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen tulkku, 12 vuotta 7 kuukautta.lähde?
Lajia esiintyy koko Euroopassa ja Aasian leudoilla alueilla. Punatulkku on paikkalintu, mutta jotkut lajin pohjoisimmat edustajat muuttavat talveksi etelään. Suomalaiset punatulkut ovat vaelluslintuja, jotka lähtevät liikkeelle lokakuussa. Ulkosaaristossa voi silloin muuttaa tuhansia punatulkkuja merelle Ruotsin ja Viron suuntaan. Keväällä ne palaavat huomaamattomasti helmi–maaliskuussa. Suomessa pesii 150 000 – 350 000 paria koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Euroopan pesimäkanta on 2–4 miljoonaa paria, joista Britteinsaarilla 290 000 paria. Punatulkut eivät muodosta laajoja parvia paitsi syksyllä vaellusaikana, ja niitä tavataankin lähinnä pareina tai muutaman linnun ryhmissä. Talviselle ruokintapaikalle voi kuitenkin kokoontua joskus jopa 100 linnun ryhmä.
Havupuuvaltainen kuusisekametsä Suomessa sekä puistot ja puutarhat Keski-Euroopassa ovat sen suosikkeja pesimäympäristöiksi. Talvella punatulkku siirtyy asutuksen pariin lintulaudoille.
Ruokavalio koostuu pääasiassa siemenistä, marjoista, selkärangattomista eläimistä ja puiden silmuista, ja varsinkin hedelmätarhoissa se voi silmujen syömisellä saada aikaan jonkin verran haittaa. Poikasille syötetään hyönteisiä ja muita pikkueläimiä. Punatulkku vierailee lintulaudoilla.
Punatulkku rakentaa pesänsä pensaaseen tai puiden alaoksille, noin 1–2 metrin korkeudelle ja se laskee yleensä 5–7 sinivihreää, ruskeapilkullista munaa. Muninta alkaa Etelä-Suomessa huhtikuun lopulla tai toukokuussa. Munia haudotaan 13 päivää, vain naaras hautoo, ja poikaset ovat lentokykyisiä jo 16 päivän ikäisinä. Punatulkut pesivät kaksi tai kolme kertaa vuodessa.
